Tiivistelmä

Tässä artikkelissa kuvaillaan kielipesäpedagogiikan lähtökohtia ja sen toteuttamista saamenkielisissä kielipesissä. Kielipesäpedagogiikan viitekehys esitellään saamen kielen elvytyksen, saamelaiskulttuurin, saamelaiskasvatuksen ja kielen omaksumisen näkökohdista. Näiden lisäksi artikkelissa syvennytään kielipesäpedagogiikan käytänteisiin, kuten aamupiiriin, satuihin ja leikkeihin, päiväkotien välttämättömiin ensisijaisiin toimintoihin sekä teemojen mukaiseen suunnitteluun ja luonnon merkitykseen oppimisympäristönä. Lisäksi tarkastellaan pienryhmäpedagogiikkaa, materiaalien hankkimista ja yhteisön vahvaa roolia kielipesissä. Artikkeli perustuu vuonna 2016 valmistuneen väitöskirjan tutkimustuloksiin saamenkielisen kielipesän arjen käytänteistä. Peilauspinta saadaan myös tutkijan kielikylvyn kehittäjäopettajuuden tuomista kokemuksista. Väitösutkimuksessa seurattiin pohjoissaamenkielinen kielipesän arkea yhden toimintavuoden aikana. Erityisesti oltiin kiinnostuneita siitä, minkälaisista toiminnoista saamenkielinen kielikylpy kielipesässä rakentuu ja miten saamen kielen käyttöä tuetaan ja elvytetään kielipesän toiminnoissa. Näistä toiminnoista muodostettiin termin kielipesäpedagogiikka. Tutkimuksen teon aikana Sodankylään perustettiin pohjoissaamenkielisen kielipesä ja tutkimuksen valmistuttua vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman saamenkielisen kielikylvyn laajentamishanke pantiin alulle Sodankylässä. Hankkeessa valmistui muun muassa Sodankylän kunnan ensimmäinen pohjoissaamenkielisten kielipesien varhaiskasvatussuunnitelma, kielipesien uudistetut saamelaiseen varhaiskasvatukseen perustuvat toimintasuunnitelmat ja kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma.

Čoahkkáigeassu

Dán artihkkalis govviduvvo giellabeassepedagogihka vuolggasajit ja dan ollašuhttin sámegielat giellabesiin. Giellabeassepedagogihka refereansarámma sámegiela ealáskahttima, sámekultuvrra, sápmelaš bajásgeassima ja giela oahppama dáfus ovdanbuktojuvvo. Daid lassin čieŋkuduvvo giellabeassepedagogihka geavadagaide dego iđitrieggái, máidnasiidda ja stohkosiidda, beaiveruovttuid vealtameahttun vuosttašsaji doaimmaide, sihke temáid mielde plánemii ja luonddu mearkkašupmái oahppanbirasin. Dasa lassin guorahallojuvvo smávvajoavkopedagogihkka, materiálaid skáhppon ja servoša nana rolla oassin giellabeasi doaimmaid. Artihkal vuođđuduvvá jagis 2016 gárvvásmuvvan nákkosgirjji dutkanbohtosiidda sámegielat giellabeasi árgga geavadagain. Maiddái giellalávguma ovddideaddjioahpaheaddji vásáhusat speadjalastojuvvojit oassin teavstta. Dutkamušas čuvvojuvvui davvisámegielat giellabeasi árga ovtta doaibmajagi áigge. Erenomážit dutkojuvvui, makkár doaimmain sámegielat giellalávgun giellabeasis čohkiida ja mo sámegiela geavaheapmi dorjojuvvo ja ealáskahttojuvvo giellabeasi doaimmain. Dáin doaimmain hábmejuvvui tearbma giellabeassepedagogihkka. Dutkamuša dahkama áigge Soađegillái vuođđuduvvui davvisámegielat giellabeassi ja go dutkamuš gárvvásmuvai, oahpahus- ja kulturministeriija ruhtadan sámegielat giellalávguma viiddideami guoskevaš prošeakta álggahuvvui Soađegilis. Prošeavttas gárvvásmuvai earret eará gieldda vuosttaš davvisámegielat giellabesiid árrabajásgeassinplána, mii vuođđuduvai riikkaviidosaš árrabajásgeassinplána ođastussii. Maiddái giellabesiid ođasmahtton sápmelaš árrabajásgeassima doaibmaplánat ja guovttegielat oahpahusa oahppoplána čállojuvvojedje.