Abstract

The aim of this review is to describe forms of home-based physical activity interventions for people over 65 years with memory disorder, and benefits of interventions for supporting their functional capacity based on earlier literature. The study results can be used for creating evidence-based physical activity interventions for memory disorder people. Data was collected from Medline, Cinahl, Physical Education and Medic databases and manually from years 2003–2016. Intake and exclusion criteria with JBI quality assessment were used in selection. Articles were analyzed with descriptive content analysis method. According to this review home-based physical activity interventios supports physical functional capacity of person with memory disorder by influencing positively the coping with daily routines. Benefits to psychical functional capacity are unclear, but studies supporting coping with routines indicate less depression or behavioral disorders. In conclusion, there is a need for future research from the role of healthcare professionals and caregivers supporting the functional capacity of memory disorder people. Especially methods to improve psychical functional capacity should be further studied.

Tiivistelmä

Systemaattisen katsauksen tarkoituksena on kuvata aikaisemman kirjallisuuden perusteella millaisia ovat kotona toteutetut liikuntainterventiot muistisairaille, ja niiden hyödyt muistisairaiden toimintakyvyn tukemiseksi. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä näyttöön perustuvia liikuntainterventioita, jotka tukevat muistisairaan toimintakykyä ja kotona asumista. Haku tehtiin Medline-, Cinahl- ja Physical Education-tietokantoihin sekä kotimaiseen Medic-tietokantaan. Tiedonhaku rajattiin vuosiin 2003–2016. Tutkimusten valinnassa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteereitä sekä JBI:n laadunarviointikriteereitä. Haku tuotti 927 viitettä. Yksi tutkimus löytyi manuaalisen haun kautta. Kahdeksan artikkelia valittiin katsaukseen. Artikkelit analysoitiin kuvailevalla sisällön analyysimenetelmällä. Katsauksen tulosten mukaan kotona toteutetut liikuntainterventiot tukevat muistisairaiden fyysistä toimintakykyä vaikuttamalla myönteisesti päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen. Hyödyt psyykkiseen toimintakykyyn ovat ristiriitaisia, mutta päivittäisistä toiminnoista selviytymistä tukevat tutkimukset osoittivat masennuksen lievittymistä, tai ehkäisivät käytöshäiriöiden lisääntymistä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarvitaan edelleen tutkimusnäyttöä terveydenhuollon ammattilaisen tuesta ja omaisten roolista muistisairaiden toimintakyvyn tukemisessa. Erityisesti muistisairaan psyykkisen toimintakyvyn vahvistamiseen suunnattuja menetelmiä tulisi selvittää tarkemmin.