Diplomityöni aiheena on osayleiskaavaprosessi, johon liittyviä käytäntöjä ja kokemuksia käsittelen esimerkkinä Haapaveden Vatjusjärven osayleiskaava. Työssä kuvailen suomalaista kaavoitusjärjestelmää ja etenkin yleiskaavoitusta. Lisäksi käsittelen työssäni esimerkkityönä olevaa Haapaveden Vatjusjärven osayleiskaava. Etenkin osayleiskaavatyön kuvauksen yhteydessä olen kuvaillut käytäntöjä sekä kokemuksia, joita on kertynyt 13 vuoden ajalta noin kymmenestä yleiskaavaprosessista.

Yleiskaava on suomalaisessa alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä seutu-/maakuntatason maakuntakaavan ja detaljitason asemakaavoituksen välissä. Luoteeltaan yleiskaava voi olla strateginen suuria linjauksia tekevä tai suoraan rakennusluvitukseen mahdollistava. Yleiskaavoitus on prosessina usein pitkä ja laaja-alainen. Keskimäärin kaavoitukseen kuluu lyhyimmilläänkin aikaa noin kaksi vuotta. Kaavoitus Suomessa perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sitä ohjaavat myös useat ministeriöiden antamat ohjeet ja määräykset. Prosessiin vaikuttaa MRL:n lisäksi muutakin lainsäädäntöä koskien esim. ympäristönsuojelua, hallintomenettelyä jne. Suunnittelun pohjaksi laaditaan hankkeesta riippuen selvityksiä kuten esim. luontoselvitys, kulttuuriympäristöselvitys ja muinaismuistoselvitys. Rakennuslainsäädännön uudistusten myötä etenkin vuorovaikutus on korostunut kaavahankkessa ja kunnallisen päätöksenteon merkitys on lisääntynyt sen jälkeen, kun kaavojen vahvistaminen lääninhallituksissa tai ministeriöissä lopetettiin.

Yleiskaavoituksen kuten muuhunkin maankäyttöön liittyy useita käytäntöjä, jotka ovat syntyneet usein laintulkinnan yhteydessä tai muun vakiintuneen käytännön mukaan. Tällainen käytäntö on mm. emätilaselvitys, joka on vuosien varrella muotoutunut selvityksestä yleiseksi käytännöksi ohjaamaan rakennuspaikkojen jakamista maanomistajia tasapuolisesti kohtelevasti.

Esimerkkinä olevan Vatjusjärven osayleiskaavan (liite) laadin konsulttityönä Haapaveden kaupungille 2011–2014. Suunnittelualue sijaitsee Haapaveden kaupungin keskustaajamasta noin 5 kilometriä etelään Nivalaan johtavan tien molemmilla puolilla. Kaava-alueella on neljä vesistöä: Pieni- ja Iso-Vatjusjärvi, Kurranjärvi ja Valkeinen. Osayleiskaava laadittiin oikeusvaikutteisena mahdollistaen suoran rakennusluvituksen sekä ranta-alueille (MRL §72), että ns kuivalle maalle (MRL §44).

Käytännön kaavatyössä on useita haasteita, joista osa liittyy suunnittelualueen ominaisuuksiin, mutta osa johtuu viranomaisten, suunnittelijoiden, päättäjien tai muiden osallisten henkilökohtaisista ominaisuuksista ja tavoitteista. Kaavoitukseen liittyy myös paljon käytäntöjä, jotka ovat eräänlaista lain tulkintaa ja saattavat poiketa yllättävän paljonkin esim. eri elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten välillä. Osayleiskaavoitus ei ole pelkkää teknistä suorittamista, vaan myös monipuolista vuorovaikutuksen hallintaa.