Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten perusopetuksen opettajien valmiuksia opettaa ohjelmointia sekä asenteita ohjelmoinnin opettamista kohtaan. Lähtökohtana tutkielmalle on uusi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja sen mukanaan tuoma ohjelmoinnin opetuksen sisällyttäminen opetukseen. Pro gradun teoreettinen osa ja sen pohjalta laadittu mittaristo perustuu kahteen pääteoriaan. Tutkielmassa kerätty aineisto on avointa ja se on kaikkien käytettävissä Aalto-yliopiston kautta. Aineistonkeruun instrumentissa opettajien teknologia-asenteen taustalla ovat Davisin (1989) teknologian hyväksymismalli (Technology Acceptance Model, TAM) sekä Venkatesh et al. (2003) Yhdistetty teoria teknologian hyväksymisestä ja käytöstä (Unified Theory of Acceptance and Use of Technology, UTAUT). Tutkielmassa on tarkoituksena tarkastella suomalaisen perusopetuksen opettajan valmiuksia opettaa ohjelmointia sekä asenteita niin ohjelmoinnin asemasta perusopetuksessa, kuin ohjelmoinnin opetuksesta yleisesti. Työn tuloksien avulla pyritään kehittämään suomalaisten peruskoulun opettajien koulutusta ohjelmoinnin opetuksessa. Pro gradu tutkielman aineisto on kerätty yhteistyössä koodiaapinen.fi-sivuston ohjelmointikurssin kanssa. Tutkimuskysely järjestettiin kurssin osallistujille. Tutkielma perustuu 317 suomalaisen opettajan web-kyselylomakkeeseen.

Tutkielman päätulokset: Noin yksi kymmenestä vastaajasta ilmoitti pystyvänsä opettamaan joitakin seuraavista kielistä: Scratch, Scratch Jr., Code.org, ja HTML/CSS. Muiden ohjelmointikielten ja -ympäristöjen osaajia oli merkittävästi vähemmän. Uskoa ohjelmoinnin opettamisen osaamiseen vastaajien keskuudessa kuitenkin on, sillä lähes puolet vastaajista ilmoitti pystyvänsä ratkaisemaan ohjelmoinnin opetuksen ongelmia, vaikka paikalla ei olisi ketään ohjeistamassa ja yli 70 % vastaajasta ilmoitti pystyvänsä ratkaisemaan ohjelmoinnin opetuksen ongelmia, jos käytettävissä on runsaasti (riittävästi) aikaa.

Ohjelmoinnin opettaminen peruskoulussa nähdään tarpeellisena vastaajien keskuudessa. 74,1 % on osittain samaa mieltä tai täysin samaa mieltä väittämän ”Ohjelmoinnin opettamista tarvitaan peruskoulussa”. Suomalaisten opettajien suhtautuminen ohjelmoinnin opettamiseen on hieman neutraalia positiivisempi tai opettajat eivät tiedä miten he asennoituvat ohjelmointia kohtaan. Yleinen suhtautuminen ja ahdistuksen vähyys kertovat kuitenkin opettajien ottavan ohjelmoinnin opettamisen ennakkoluulotomasti käyttöönsä.Abstract. The main objective of this Master’s thesis is to explore Finnish primary school teachers’ readiness to teach programming and their attitudes towards teaching of programming. The new National Curriculum of Finland requires teachers to be able to teach programming commencing from autumn 2016. Koodiaapinen.fi has designed a massive open online course to educate Finnish teachers on teaching of programming to tackle this requirement. The research questionnaire was offered to the teachers who participated in the course. The results of this thesis are intended to be used on developing of the Finnish primary school teacher training on the area of teaching of programming.

Research method of this thesis was web-based questionnaire (n=317). Instrument of the research is based on TAM (Technology Acceptance Model) (Davis, 1989.) and UTAUT (Unified Theory of Acceptance and Use of Technology) (Venkatesh et al., 2003.). Those models were translated and modified to match the research problem and the language of this thesis. One great contributor to the instrument was the questionnaire developed by the researchers of ”The programming studio: investigating teachers’ readiness for teaching programming in the Island of Ireland”. The questionnaire used in this thesis is partially similar to the one used in Ireland to allow direct comparison of the results between these studies.

Main results of the thesis: About one in ten of the respondents declared to be able to teach some of the following programming languages: Scratch, Scratch Jr., Code.org and HTML/CSS. The respondents were significantly less familiar with other programming languages. However, almost half of the respondents indicated ability to solve problems of the teaching of programming even if there were no help available and over 70 % of the respondents declared they would solve those problems if they had enough time to work on the problem. Teaching of programming was seen necessary among the respondents as 74,1 % partially agreed or strongly agreed with the statement “the teaching of programming is needed in primary school”. The attitude towards teaching of programming is somewhat more positive than neutral among the respondents or the respondents were not yet able to state their attitudes. The general attitude and lack of anxiety among the respondents denotes that Finnish teachers are openmindedly welcoming programming into primary school’s curriculum.