Tutkimukseni kohteena on tarkastella Syyrian presidentti Bashar al-Assadin narratiivia Syyrian sisällissodan kehityskulusta ja eri vaiheista vuosien 2011–2012 aikana. Päätutkimusaineistona käytän presidentti al-Assadin virallisten kotisivujen englanninkielistä versiota, josta löytyy runsaasti käännettyjä puheita, eri ajankohdilta ja eri yleisöille suunnattuna. Näihin puheisiin perustuen, pyrin selvittämään sen, minkälaisen totuuden al-Assad haluaa sodasta kertoa, miksi, ja mitkä syyt taustalla voivat toimia.

Teoreettinen viitekehys tässä tutkimuksessa perustuu diskurssi-analyysiin, jonka kenttä ja tutkimusmenetelmät eivät ole vakiintuneet. Tämä vakiintumattomuus tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden käyttää useita erilaisia analyysityökaluja, ja verrata niiden tuloksia keskenään, jolloin saavutetaan laajempi kattavuus. Suurin painoarvo tutkimuksessani on David Flemingin mallilla, joka tarkastelee johtajan asemaa, ja narratiivin kautta johtamista muutostilanteissa. Fleming esittää, että narratiivilla on voima, jonka avulla voi vahvistaa johtajan ymmärrystä kulloisestakin tilanteesta (1. diagnoosi), näkemysten ja arvojen esilletuomista narratiivina (2. kommunikaatio), ja muutoksen käsittely narratiivina ja mukautuvaksi vertauskuvaksi muuttumiseen (3. mukautuminen).

Tämä tutkimuksen keskeisiä havaintoja ovat, että näennäisen sisäpoliittisella kriisillä on selkeästi kriisimaan rajojen ulottuvia vaikutuksia, ja että ulkopuoliset vaikutteet voivat yhtä lailla vaikuttavaa kriisimaahaan. Paikallisesti vuorovaikutus tapahtuu Lähi-Idän alueella, sisältäen regionaalisia kipukohtia ja kysymyksiä. Laajemmalla mittapuulla taas Syyrian tapahtumista tulee osa suurvaltojen keskinäistä politiikkaa. Keskeiseksi havainnoksi nouseekin al-Assadin narratiivin nopeat muutokset, sekä se rooli, jonka hän antaa itselleen ja Syyrialle politiikan eri saroilla.