Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten sukupuolta representoidaan Imagen henkilöpääjutuissa. Henkilöpääjutuksi on määritelty lehden kannessa olevan henkilön haastattelu. Tutkimuksen aineistona ovat vuoden 2012 ja 2013 Imaget. Niistä on kuitenkin rajattu pois neljä juttua, jotka eivät sopineet henkilökuvan määritelmään.

Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä. Analyysissä paneudutaan kielenkäytön taustalla oleviin yhteiskunnan valtarakenteisiin sekä sukupuolen eri ilmenemismuotoihin kyseisissä rakenteissa. Kriittisellä diskurssianalyysillä selvitetään, millaista naiseutta ja mieheyttä aineiston jutuissa rakennetaan ja miten representaatiot eroavat yleisesti vallalla olevista, hegemonisista sukupuolirooleista.

Aineistosta nousi esiin kaikkiaan kuusi diskurssia: seksisymbolidiskurssi, perhediskurssi, provosointidiskurssi, puolustusdiskurssi, menestyjädiskurssi ja haavoittuvaisuusdiskurssi. Aineiston henkilökuvat sijoittuivat yhteen tai useampaan mainituista diskursseista.

Tutkimus osoittaa, että Imagen henkilöpääjuttujen sukupuolirepresentaatiot poikkeavat yleisistä sukupuoleen liitettävistä rooleista ja jaoista. Lehden sukupuolirepresentaatiot ovat venyviä ja uusiutuvia, mutta loppujen lopuksi niiden takana piilevät yhä yhteiskunnan valtarakenteet. Lehti myös tuo henkilökuvien kohteiden sukupuolta esiin vahvasti ja jopa alleviivaavasti.