Kymmenottelu koostuu kymmenestä eri yleisurheilulajista, jotka suoritetaan tietyssä järjestyksessä kahden kilpailupäivän aikana. Lajien tulokset pisteytetään ja eniten pisteitä kerännyt voittaa. Lajit ovat 100m, pituushyppy, kuulantyöntö, korkeushyppy, 400m, 110m aitajuoksu, kiekonheitto, seiväshyppy, keihäänheitto ja 1500 metrin juoksu. Tämän lajianalyysin tarkoitus on selvittää, mitkä ovat kymmenottelijan tärkeimpiä ominaisuuksia, miten niitä harjoitetaan ja miten ottelijan harjoittelu ja valmentautuminen käytännössä suunnitellaan ja toteutetaan. Kymmenottelijamaailman huipulla. Kymmenottelijoiksi valikoituu luonnostaan nopeita ja voimakkaita yksilöitä. Tärkeimmät ominaisuudet ovat juoksunopeus ja räjähtävä voimantuottokyky. Kehon ja raajojen pituudesta on apua monissa lajeissa. Suhteellinen voimantuotto on tärkeässä roolissa, joten kymmenottelijalla ei ole hyvä olla ylimääräistä painoa. Olympialaisissa vuonna 2004 kymmenottelijoiden keskipituus oli 1.91 m ja kehon paino 86,3 kg. Kymmenottelijat ovat uransa huipulla keskimäärin 27-vuotiaina. Huippuottelijoidenrasvaprosentti on keskimäärin 12,8 ja maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) 57,6 ml/kg/min. Huippuottelijoita löytyy ympäri maailmaa, viime vuosina kovimmat kymmenottelumaat ovat olleet Yhdysvallat, Saksa, Ranska ja Venäjä. Myös Tsekillä on lajissa vahvat perinteet ja paljon menestystä. Nuorten maailmantilaston perusteella nousevia ottelumaita ovat Kiina, Australia ja Hollanti. Fysiologia. Kymmenottelun kenttälajeissa lihasten energialähteenä käytetään lähinnä välittömiä fosfokreatiinivarastoja. Energiantuotollisesti 400 ja 1500 metrin juoksut poikkeavat kymmenottelun muista lajeista. 400 metrillä suurin osa energiasta tuotetaan anaerobisen glykolyysin avulla kun taas 1500 metrillä aerobinen energiantuotto on tärkeimmässä asemassa. Palautuminen suorituksistaon tärkeää kilpailussa lajisuorituksien sekä kilpailupäivien välillä. Väsymys näkyy useimmiten kilpailussa heikkona teknisenä suorittamisena sekä voimantuoton heikentymisenä. Myös harjoittelussa palautuminen korostuu, sillä kymmenottelijan harjoitusmäärätovat suuria, johtuen monien eri lajien ja ominaisuuksien harjoittamisesta. Kymmenottelijan harjoittelu. Kymmenottelijan tärkein ominaisuus on juoksunopeus, joten nopeuden kehittäminen on harjoittelussa avainasemassa. Nopeusharjoitukset tulisi tehdä aina hyvin levänneenä. Voima ja juoksutekniikka ovat juoksunopeuden perusta. Nopeuskestävyys taas rakentuu nopeuden, kestävyyden, voiman ja juoksutekniikan varaan. Nopeuskestävyys on hyvin lajisidonnaista, joten sitä tulisi harjoittaa kymmenottelijalla juoksemalla. Nopeusvoima on myös tärkeä ominaisuus ottelijalle. Parhaiten nopeusvoima kehittyy, kun harjoittelussa on sekä maksimi-että nopeusvoimaharjoittelua. Keskivartalon lihaskunto on ottelijalle tärkeää taloudelliseen voimantuottoon lajisuorituksissa sekä loukkaantumisten välttämiseksi. Liikkuvuutta kymmenottelijan tulee kehittää lajien teknisten vaatimusten mukaan. Tekniikkaharjoittelu on suuri osa kymmenotteluharjoittelua. Kilpailussa varmuus teknisessä suorittamisessa korostuu. Tekniikkaharjoitukset tulisi tehdä myös levänneenä ja valmentajan valvonnassa. Nuorten ottelijoiden valmennuksessa monipuolinen harjoittelu ja koordinaatiokyky helpottavat teknisten asioiden oppimista myöhemmin. Myös ominaisuusharjoittelu on nuorilla tärkeää, sillä monissa lajeissa fyysinen taso voi olla rajoittavana tekijänä oikeiden suoritustekniikoiden oppimiseksi. Lajin tila ja valmennusjärjestelmä Suomessa. Kymmenottelun suosio ja taso on nousussa Suomessa muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Suomen Urheiluliiton kymmenottelun lajivalmentaja Mika Vakkurin mukaan nuorista on kehittymässä kansainvälisen tason ottelijoita ja 4-5 vuoden päästä on aikuisten arvokilpailuista odotettavissa pistesijoja. Vakkuri odottaa myös, että nuorten arvokilpailuista saavutetaan mitaleita tulevina vuosina. Lajivalmentajan tehtävä on lähinnä koordinoida leirityksiä ja kilpailuita sekä toimia urheilija-valmentaja -parien mentorina. Leiritystä järjestetään tällä hetkellä 17-22 -vuotiaiden maajoukkueryhmälle, muita tuetaan menestyksen mukaan. Vakkurin mukaan Suomessa on hyvä harjoitella kymmenottelua kylmästä talvesta huolimatta, sillä sisähalleja on paljon ja suorituspaikat kunnossa. Kilpailuiden järjestäminen Suomessa on hyvällä tasolla, mutta ottelukilpailuita tulisi sijoittaa järkevämmin kalenteriin. Tulevaisuudessa suurimmat haasteet tulevat olemaan lasten omatoimisen liikunnan määrän lisääminen ja turvaaminen. Myös kymmenottelun näkyvyyttä pyritään lisäämään, jotta sen pariin saataisiin uusia harrastajia.