Urheilijan kaksoisura tarkoittaa huippu-urheilun ja opiskelun/ koulutuksen yhdistämistä. Tämä helpottaa urheilijan siirtymistä urheilu-uralta työmarkkinoille. Vaikka kansainvälisen tutkimuksen mukaan useimmat huippu-urheilijat pitävät koulutusta tärkeänä, he useimmiten asettavat urheilu-uran etusijalle yrittäessään sovittaa harjoittelun ja kilpailemisen asettamat vaatimukset koulutusjärjestelmien vaatimuksiin ja rajoituksiin. Tutkimusten mukaan monet lahjakkaat eurooppalaisurheilijat usein joko lopettavat urheilu-uransa panostaakseen koulutukseen ja sitä kautta työllistymiseen tai viivästyttävät tutkinnon hankkimista keskittyäkseen kokonaan urheiluun. Kysymys on otettu osaksi EU:n strategista agendaa (Euroopan komissio 2011, 2012), ja myös Suomen hallitus on kiinnittänyt asiaan huomiota pyrkimällä edistämään eettiseen ja yhteiskuntavastuulliseen huippu-urheiluun ohjaavien menettelytapojen kehittämistä (Opetusministeriö 2010). Hiljattain käyttöön otetut eurooppalaisurheilijoiden kaksoisuraa koskevat linjaukset (2012) kannustavat vahvasti kansallisen tason tutkimukseen eri sosiokulttuurisiin konteksteihin sopivien suositusten luomiseksi. Tässä artikkelissa luodaan katsaus suomalaiseen kaksoisuratutkimukseen ja sen tuloksiin. Aluksi esitellään lyhyesti kokonaisvaltainen, kulttuurin huomioiva näkökulma urheilu-uraan. Seuraavaksi tarkastellaan näiden kansallisten tutkimusten tuloksia kansainvälistä tutkimustaustaa vasten. Lopuksi esitetään suosituksia siitä, mihin tulevan kaksoisuratutkimuksen kannattaisi keskittyä, ja kannustetaan kehittämään suomalaiseen kontekstiin soveltuvaa kaksoisurastrategiaa, joka auttaisi pohjustamaan ja tukemaan lahjakkaiden urheilijoiden henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä läpi uran.