Haku

Suomen sisällissodassa Joutsenon rintama-alueella kaatuneet ja sodan seurauksena kuolleet

QR-koodi

Suomen sisällissodassa Joutsenon rintama-alueella kaatuneet ja sodan seurauksena kuolleet

Tutkimuksen tarkoituksena on luoda kattava kokonaiskuva Joutsenon rintamalla kaatuneista ja muutoin sodan seurauksena kuolleista henkilöistä Suomen sisällissodan aikana. Tutkimuksessa on käytetty lähteenä Suomen Sotasurmat 1914–1922 –projektin tietoja. Apulähteinä on käytetty paikallisia sanomalehtiä ja Toivo Tapanaisen henkilökohtaisia muistiinpanoja, jotka on luovutettu Lappeenrannan kaupungin arkistoon vuonna 1996. Poikkeuksellisen lisän Joutsenon rintaman tapahtumiin tuo aikalaisten näkemykset sodan ajalta. Se, että valkoisen puolen kirjallista kerrontaa on olemassa sisällissodan ajalta, ei ole mitenkään poikkeavaa, mutta punaisen puolen muistelmat sodasta ovat harvinaisia. Tästä yleisestä kaavasta poiketen Joutsenon rintamalta löytyy punaisen puolen muistelmia Jalmari Parikan toimesta. Hän oli punaisten joukossa alueella hyvin korkeassa sotilaallisessa asemassa ja poikkeuksellisesti hän selvisi sodan jatkoselvittelyistä hengissä. Parikan muistelmat ja Eino I. Parmasen vastaava tuotos valkoisten näkökulmasta luovat hyvän vertailukohdan sodan etenemisestä Joutsenon rintamalla. Sisällissodassa kaatuneiden ja muuten sodan seurauksena kuolleiden lisäksi tutkimus tuo esille myös sodan kulun Joutsenon rintamalla. Tutkimus ajoittuu sodan alusta aina valkoisten etenemiseen Lappeenrantaan ja sitä seuranneista kolmesta päivästä, jolloin valkoisten hallitsemattomat puhdistustoimet olivat laajimmillaan. Tuona kolmen päivän aikana valkoiset surmasivat summittain punaisia ja punaisiksi epäiltyjä matkalla kohti Lappeenrantaa ja Lappeenrannassa. Tutkimuksessa on käytetty sisällönanalyysiä ja diskurssianalyysiä. Sisällönanalyysissä on tutkittu tekstien merkitystä esimerkiksi sanomalehtien uutisissa sotatapahtumista. Diskurssianalyysissä huomioidaan miten tekstien merkitykset on luotu. Aineiston tutkimuksessa on käytetty sanomalehtien osalta historialliskvalitatiivista menetelmää. Tällä on tarkasteltu sitä, mitä tekstien takana on. Tämä on erityisesti huomioitu siinä, kumman puolen sanomalehdestä on ollut kyse. Myös Parmasen ja Parikan muistelmakirjallisuuden osalta on tämä huomioitava.

Tallennettuna: