Nuorten jalkapalloilijoiden kuormituksen vertailu harjoitusten ja otteluiden välillä

Kuvaan voi liittyä käytön rajoituksia.

QR-koodi

Nuorten jalkapalloilijoiden kuormituksen vertailu harjoitusten ja otteluiden välillä

Johdanto. Jalkapallon otteluissa ja harjoittelussa on viimeisen vuosien aikana lisääntynyt ja yleistynyt teknologian käyttö kuormituksen mittauksen työkaluna. Lähes kaikki ammattilaisjoukkueet mittaavat pelaajiensa kuormitusta harjoituksissa ja otteluissakin mittaus on yleistynyt. Kuormituksen seurannassa tärkeimpinä tavoitteena ovat suorituskyvyn kehittäminen, kuormituksen jakautumisen hallinta ja vammojen ehkäisy. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten jalkapalloilijoiden harjoittelussa toteutuvatko harjoittelun tavoitteet. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin talvella 2017 jyväskyläläiselle B-juniorijoukkueelle (n=15). Joukkueen harjoittelua mitattiin viikon ajalta pelaajien rintakehän ympärille asetettavalla Polar Team Pro -mittarilla. Joukkueen harjoittelu toteutui sen omien valmentajien ohjelmoinnilla. Viikon aikana mitattiin kolme harjoitusta sekä yksi ottelu. Harjoitusten aikana mitattiin kolmea erilaista pelimuotoa: 4vs4, 6vs6 ja 8vs8, joissa pelialueet olivat 20 m x 15 m, 52,5 m x 34 m ja 52,5 m x 68 m. Peliajat olivat 4v4 pelissä 3x2 min kahden minuutin palautuksella ja 6vs6 sekä 8vs8 peleissä kahdeksan minuuttia. 8vs8 pelimuotoa pelattiin kaksi jaksoa neljän minuutin palautuksella. Mittarilla mitattiin pelaajien keskisykettä, maksimisykettä, aikaa sykealueella 5 (yli 90 %), kuljettua kokonaismatkaa, matkaa nopeusalueella 5 (yli 19 km/h), lyhyiden pyrähdysten määrää sekä suunnanmuutoksien määrää. Tilastollisena menetelmänä oli parittainen t-testi. Tulokset. Harjoitusten ulkoinen kuormitus (matka, sprintit, keskinopeus, matka nopeusalueella 5) erosivat kaikilta osin merkitsevästi (p<0,01) ottelun kuormituksesta. Tehokkaana peliaikana merkitsevät erot hävisivät ja 8vs8 -pelimuodossa yllettiin ottelun tasolle tehokkaana peliaikana kuljetun matkan ja keskinopeuden osalta ja ylitettiin suunnanmuutosten osalta. Suunnanmuutosten osalta merkitseviä eroja oli 4vs4 ja 6vs6 pelimuotojen kiihdytyksissä (p<0,05). Keskisykkeen osalta 4vs4 ja 8vs8 pelimuodot erosivat (p<0,01) ottelun kuormituksesta. Ajat sykealueella 5 (yli 90 % sykemaksimista) erosivat merkitsevästi kaikista tauotetuista pelimuodoista (p<0,05). Kokonaisina kuormituksina ottelu oli merkitsevästi (p=0,000) harjoituksia kuormittavampi ja harjoitusten välillä löytyi merkitseviä eroja (p<0,01) useilla mittareilla kevyiden ja kuormittavien päivien välillä. Yhteenveto ja johtopäätökset. Harjoituksissa kuormituksen taso jäi ottelua alhaisemmaksi suurelta osin käytössä olleiden pienien kenttien kokojen takia. Suuremmat kenttäkoot ison kentän mittasuhteissa olisivat nostaneet pienpelien kuormitusta ottelun tasolle. Suomen olosuhteissa, etenkin talvella, kenttien käyttö täytyy maksimoida pelaajien fyysisten ominaisuuksien kehittämiseksi ja kenttävuorojen jakamisessa täytyy harjoitusten sisältö ottaa huomioon. Näin on mahdollista jakaa fyysiseen kehitykseen painottuville päiville suurempia alueita. Harjoituksissa näkyi eroavaisuuksia eri päivien välillä ottelua edeltävän harjoituksen ollessa kevyin ja keskellä viikkoa kuormittavin harjoitus. Viikon ohjelmoinnissa tähän on pyritty kuormituksen jakautumisen kannalta ja otteluissa jaksamisen kannalta.

Tallennettuna:
Kieli
suomi