Johdanto. Tutkimuksessa analysoitiin nuorten suomalaisten pikajuoksijoiden kehitystä, sekä vertailtiin tyttöjen ja poikien kehityksen eroja. Murrosiässä nuorten kehossa tapahtuu paljon muutoksia, jotka vaikuttavat myös urheilusuoritukseen. Hormonitoiminnan vilkastuminen johtaa kudosten kasvuun, minkä seurauksena tulee kehitystä urheilussa. Jokaisella kasvu ja kehitys ovat yksilöllistä. Valmentajan tulee huomioida nuorten fyysinen kasvu harjoittelussa. Menetelmät. Tutkimuksessa seurattiin yleisurheilun alueleirien pikajuoksijoiden testi- ja kilpailutuloksia. Tutkimuksessa oli mukana 29 poikaa ja 44 tyttöä. Alueleiri on tarkoitettu 14-18 -vuotiaille urheilijoille, jotka ovat tehneet ikäsarjansa A-luokan tuloksen. Tutkimusjakso oli syksystä 2012 syksyyn 2015 asti. Eri alueiden leirien testitulokset koottiin koko maan kattaviksi ja niiden pohjalta analysoitiin tulokset. Lisäksi urheilijoilta seurattiin kilpailumenestystä 14-21 -vuotiaana. Tuloksissa analysoitiin myös alueellisia eroja ja lopettaneiden määrää. Tulosten analysoinnissa käytettiin keskiarvoja, Pearsonin korrelaatiokerrointa, regressioanalyysia ja yksisuuntaista varianssianalyysiä. Tulokset. Sekä tytöillä (p=0,031) että pojilla (p=0,000) kehitys 100 metrillä 14-19 -vuotiaana oli tilastollisesti merkitsevää. Fyysisistä testeistä harjoittelukauden lentävällä lähdöllä juostun 20 metrin aika korreloi merkitsevästi parhaiten seuraavan kesän 100 metrin ajan (tytöt r=0,817, p=0,000; pojat r=0,707, p=0,000) ja 200 metrin ajan (tytöt r=0,817, p=0,000; pojat r=0,858, p=0,000) kanssa molemmilla sukupuolilla positiivisesti. Vauhditon 5-loikkatulos korreloi 100 metrin aikojen kanssa negatiivisesti (tytöt r= -0,549, p=0,003; pojat r= -0,524, p=0,006) eli mitä parempi loikkatulos sitä pienempi aika. Eri-ikäisinä tehtyjen 100 metrin aikojen (14-18 -vuotiaana) välillä oli tilastollisesti merkitsevä korrelaatio kaikissa muissa ikäluokissa sekä tytöillä että pojilla (r=0,872 - 0,538, p=0,026 - 0,000), paitsi pojilla 14- ja 18-vuotiaana tehtyjä tuloksia verratessa (r=0,284, p=0,2). Tutkimusjakson aikana kilpaurheilun lopetti 17,2 % kaikista pojista ja 25,0 % tytöistä. Pohdinta. Harjoittelukauden lentävällä lähdöllä juostu 20 metrin aika ja vauhditon 5-loikkatulos ennustivat fyysisistä testeistä parhaiten kesän kilpailutulosta. Pojilla myöhäisempi murrosikä näkyy suurempana kehityksenä 14-19 -vuotiaana. Tytöt lopettavat urheilun keskimäärin poikia nuorempana. Olisi tärkeää, että nuoret pysyisivät lajissa pidempään, monilla opiskelu- ja elämäntilanteen muuttuessa ei ole aikaa tai halua jatkaa harjoittelua. Uskon, että valmentajien ja seurojen työ on merkittävässä asemassa siinä, kuinka suosittua yleisurheilu nuorten keskuudessa on tulevaisuudessa.