Lepoaineenvaihdunnan määrittäminen epäsuoralla kalorimetrialla ja naisurheilijan oireyhtymä

Kuvaan voi liittyä käytön rajoituksia.

QR-koodi

Lepoaineenvaihdunnan määrittäminen epäsuoralla kalorimetrialla ja naisurheilijan oireyhtymä

Johdanto. Epäsuora kalorimetria on yleinen tapa määrittää lepoaineenvaihdunta (LAVESK). Tarkoituksena on tutkia LAVESK:n toistettavuutta ja pätevyyttä kannettavalla hengityskaasuanalysaattorilla määritettynä. Tutkimuksen toisessa osassa tutkitaan antropometristen ja hormonaalisten muuttujien yhteyttä lepoaineenvaihduntaan naiskestävyysjuoksijoilla. Naisurheilijan oireyhtymässä alhainen energiansaatavuus, kuukautiskierron häiriöt sekä alentunut luuston massa yhdistyvät toisiinsa. Alhainen energiansaatavuus on yhteydessä adaptiiviseen termogeneesiin, jolloin havaitaan muutoksia myös lepoaineenvaihdunnassa. Menetelmät. LAVESK:n toistettavuuden osalta aineisto koostuu terveistä nuorista aikuisista (n = 11). Toistettavuutta tutkittiin toistamalla koehenkilöille samalla protokollalla puolen tunnin LAV-mittaus kannettavalla hengityskaasuanalysaattorilla (Oxycon Mobile) viikon sisällä toisistaan. Pätevyyttä arvioitiin vertailemalla mitattuja arvoja Cunninghamin ja Harris-Benedictin (HB) -yhtälöillä laskettuihin LAV-arvoihin. Kestävyysjuoksijoilta ja heidän verrokeiltaan mitattiin lepoaineenvaihdunta, hormonaaliset tekijät (trijodityroniini, estradioli, insuliinin kaltainen kasvutekijä -1, insuliini, kortisoli) sekä antropometriset muuttujat (pituus, paino, kehonkoostumus). Tulokset. Kannettavalla hengityskaasuanalysaattorilla suoritettu LAV-mittaus on toistettava (r = 0,905, p < 0,01, ICC = 0,886, p < 0,01). Hapenkulutuksen (VO2) ja hiilidioksidintuoton (VCO2) osalta variaatiokertoimet puoltavat riittävän vakaan lepotilan saavuttamista sekä mittausmenetelmän vakautta viimeisen viiden ja kymmenen minuutin osalta (vkVO2 6,3 ± 1,8 % ja 6,7 ± 2,5 %; vkVCO2 7,2 ± 2,5 % ja 7,5 ± 2,3 %). LAVESK korreloi vahvasti sekä HB että Cunninghamin yhtälön perusteella määritetyn LAV:n kanssa (r = 0,929, p < 0,01; r = 0,887, p < 0,01), mutta mahdollisesti yliarvioi LAV:n tasoa (LAVESK/LAVHB –suhde 1,10). Hapenkulutus kehonpainoon suhteutettuna oli kirjallisuuteen perustuvia arvoja korkeampi (3,75 ± 0,32 ml/kg/min). Naiskestävyysjuoksijoilla LAVESK korreloi vahvasti painon, BMI:n rasvattoman massan sekä rasvamassan kanssa (r = 0,911, p < 0,01; r = 0,708, p < 0,05; r = 0,858, p < 0,01; r = 0,830, p < 0,01). Kahdella juoksijalla oli LAVESK/LAVHB -suhteen perusteella alentunut lepoaineenvaihdunta. Pohdinta. Kannettavalla hengityskaasuanalysaattorilla mitattu LAVESK on tilastollisesti toistettava, mutta mahdollisesti ei niin tarkka, että sitä kannattaisi hyödyntää yksilön LAV:n arvioimisessa. Havaitun muutoksen tulisi olla vähintään 8 %:n luokkaa, jotta se ylittää peräkkäisten mittauksien välisen vaihtelun. Tyypillisesti alentuneen energia-aineenvaihdunnan kriteerinä on käytetty urheilijoilla 90 % tasoa normaalista LAV:sta, joten joissain tapauksissa tämä muutos voi jäädä huomaamatta. LAV-arvon toistettavuuden ja siten luotettavuuden lisäämiseksi tulisi mittaukset toistaa lyhyen aikavälin sisällä toisistaan. Menetelmä mahdollisesti yliarvioi energiankulutusta matalilla hapenkulutuksen, hiilidioksidintuoton sekä ventilaation tasoilla vastaten tämän osalta aikaisempia tutkimustuloksia, joten kiinteän hengityskaasuanalysaattorin ja kuvun käyttäminen kaasujen keräykseen on pätevämpi menetelmä LAV-mittauksessa. LAVESK on mahdollinen tapa tunnistaa ja arvioida naisurheilijan oireyhtymää, mutta alentunut LAV yksinään ei välttämättä ole yhteydessä muihin naisurheilijan oireyhtymän oireisiin. Oikean kokonaiskuvan saamiseksi LAVESK -arvo tulisi yhdistää hormonaalisiin muuttujiin ja muihin oireyhtymän tekijöihin kuten kuukautiskierron häiriöihin sekä alentuneeseen luuston massaan.

Tallennettuna:
Kieli
suomi
Aiheet