Saukkoriipi, S. 2018. Sinähän et kyllä minun silmille tuolla tavalla hypi: Neljän liikunnanopettajan erilaiset tavat suhtautua häiriökäyttäytymiseen. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 97 s., 2 liitettä.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata liikunnanopettajien yksilöllisiä tapoja suhtautua oppitunneilla ilmenevään häiriökäyttäytymiseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää minkälaista häiriökäyttäytymistä liikunnanopettajat tunneillaan kohtaavat.

Tehty tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja noudatti fenomenologis-hermeneuttista tutkimusstrategiaa. Tutkimukseen osallistui neljä yläkoulun liikunnanopettajaa. Tutkimusjoukon valinta perustui harkinnanvaraiseen näytteeseen. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelun avulla. Kirjalliseen muotoon litteroidut haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Häiriökäyttäytymisen muotoja käsiteltäessä aineisto käsiteltiin yhtenä kokonaisuutena. Opettajien suhtautumistapoja analysoitaessa jokaisen opettajan haastattelu analysoitiin muista erillään.

Tutkimuksen tulokset koostuvat sisällönanalyysin kautta muodostetuista käsitteistä ja niiden suhteesta teoriatietoon. Haastateltujen opettajien kohtaama häiriökäyttäytyminen oli moninaista. Tutkimuksen perusteella liikunnanopettajien kohtaama häiriökäyttäytyminen joko 1) loukkaa toisten oikeuksia tai hyvinvointia tai 2) vaikeuttaa oppimistavoitteiden saavuttamista. Opettajien suhtautumistavat häiriökäyttäytymiseen olivat yksilöllisiä. Tutkimuksen tuloksena syntyi neljä erilaista kuvausta häiriökäyttäytymiseen suhtautumisesta. Ensimmäinen opettaja korosti ilmapiirin merkitystä, toinen opettaja pyrki pitämään kontrollin tiukasti itsellään, kun taas kolmas opettaja pyrki pitämään oppilaat kiireisinä ja neljäs opettaja korosti kasvattamisen tärkeyttä.

Tutkimus saavutti sille asetetut tavoitteet. Työn anti oli häiriökäytösilmiön ominaisuuksien näkyväksi tekeminen sekä neljä erilaista kuvausta siitä, miten liikunnanopettajat arjessaan häiriökäytöstilanteita ratkaisevat. Opettajien erilaisista taustatekijöistä häiriökäyttäytymisen määrään vaikutti eniten koulun koko. Opettajan työkokemus ja sukupuoli eivät nousseet yhtä selvästi esiin työrauhaan vaikuttavina tekijöinä. Tutkimuksen perusteella opettajien suhtautumistavoissa oli eroja, mutta myös yhtäläisyyksiä. Opettajien suhtautumistapojen välille syntyi eroja esimerkiksi siinä, hyödynnettiinkö työrauhaongelmaa oppimistilanteena vai pyrittiinkö häiriökäytös vain lopettamaan. Opettajilla oli myös näkemyseroja siitä, voiko häiriötilanteen ratkaisun siirtää muille tahoille, kuten rehtorille tai luokanvalvojalle. Opettajien näkemyksille yhteistä puolestaan oli, että vuorovaikutus oppilaan kanssa koettiin tärkeäksi. Kaikki opettajat pitivät myös rangaistustoimenpiteitä vasta viimeisenä keinona puuttua häiriökäyttäytymiseen.