Leinonen, K. 2018. Vaihtoehtoliikuntaa ohjatussa toiminnassa: Suomalaisten freestylelaski- joiden suhde valmennukseen, kilpailuun ja seuratoimintaan. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 57 sivua., 7 liitettä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten freestyleseurojen laskijoiden suhdetta valmennukseen, kilpailuun ja freestylen seuratoimintaan sekä freestyleharrastuksen merkityk- seen lajiharrastuksen ulkopuolisessa elämässä. Aihetta lähestyttiin erityisesti aiemman vaihto- ehtoliikunnan tutkimuksen kautta. Lisäksi freestyleharrastukseen kiinnittymistä tutkittiin va- paa-ajan kiinnittymisen tieteellisen mallin avulla. Freestyle on esimerkki lajista, johon monet vaihtoehtoliikuntaan liitetyt arvot kuuluvat, mutta jota harrastetaan yleisesti myös ohjatusti freestyleseurojen piirissä. Tuloksia voidaan hyödyntää freestylen ja muiden samankaltaisten lajien valmennus- ja ohjaustoiminnassa.

Kyselyaineisto kerättiin Webropol-verkkokyselyllä kevättalvella 2017. Kyselyyn saivat vastata kaikki vähintään 12-vuotiaat laskijat, jotka olivat vastaushetkellä jäseninä suomalaisessa free- styleseurassa. Lopullinen aineisto rajattiin 70 vastaajaan. Aineistoa kuvailtiin frekvenssien, prosenttien, keskiarvojen ja keskihajontojen avulla. Väittämistä muodostettuja summamuuttu- jia sekä yksittäisten väittämien keskiarvoeroja vertailtiin Mann-Whitney U -testillä 12–15-vuo- tiaiden ja yli 15-vuotiaiden ikäryhmien välillä. Vastaajan iän ja mielipideasteikolla annettujen vastausten yhteyksiä tarkasteltiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella.

Freestyleharrastukseen kiinnittyminen oli voimakasta kaikissa viidessä kiinnittymisen ulottu- vuudessa (vetovoima, keskeisyys, sosiaaliset siteet, sisäinen itseilmaisu, ulkoinen itseilmaisu). Tilastollisesti merkitseviä eroja (p < 0,05) 12–15-vuotiaiden ja yli 15-vuotiaiden ikäryhmien välillä havaittiin kolmessa summamuuttujassa. Yli 15-vuotiaat suhtautuivat hieman kielteisem- min muodolliseen valmennukseen, kilpailuun ja omaan freestyleseuraansa. Laskuvideoiden ja -median seuraaminen sekä vertaisvalmennus ja -oppiminen olivat keskisiä osia harrastusta mo- lemmissa ikäryhmissä. Vertaisilta oppimisen arvostaminen ei kuitenkaan tarkoittanut valmen- tajajohtoisen oppimisen väheksymistä. Vaikka useimmilla ohjattuja harjoituksia oli vain 1–2 päivänä viikossa, laskivat saman seuran laskijat yhdessä tyypillisesti vielä useampana päivänä saman viikon aikana.

Freestyleseuroissa taitojen opettamiseen painottuvaa ohjausta voidaan tulosten perusteella pitää perusteltuna nuorimpien laskijoiden kohdalla. Yli 15-vuotiailla taas valmennusta on tärkeäm- pää toteuttaa enemmän henkilökohtaisten tavoitteiden suunnassa. Koska saman seuran laskijat laskevat useimmiten keskenään myös ohjatun toiminnan ulkopuolella, tulisi laskijoita yhdistä- viä mediatuotantoja ja erityisesti vertaisvalmennusta ja -oppimista käyttää muodollisen valmen- nuksen tukena myös ohjatuissa harjoituksissa.

Asiasanat: freestyle, vaihtoehtoliikunta, valmennus, kiinnittyminen

The aim of the study was to investigate Finnish freestyle ski club skiers and their relation to coaching, competition, ski clubs, and the meaning of freestyle outside of ski practice. The sub-ject was approached through earlier research on alternative sports. In addition, respondents’ involvement with freestyle was studied using a scientific model of leisure involvement. Free-style skiing is an example of a sport that shares many of the values associated with alternative sports, but that is also commonly practiced in organized settings like freestyle ski clubs. The results can be utilized in the coaching and instruction of freestyle skiing and other similar sports. The data were collected using a Webropol online survey in spring 2017. All skiers who were at least 12 years of age and members of a Finnish freestyle ski club at the time of their response were eligible to participate in the study. The final data were limited to 70 respondents. The data were described by frequencies, percentages, means, and standard deviations. The differences in sum variables and individual statements between the age groups of 12–15-year-olds and over 15 years of age were compared using a Mann–Whitney U test. Spearman’s rank correlation coefficient was used to examine correlations between respondents’ age and responses. Involvement with freestyle skiing was strong in all five dimensions of involvement (attraction, centrality, social bonding, identity affirmation, and identity expression). Statistically significant differences (p < .05) between the 12–15-year-old group and the over 15 years old group were observed in three sum variables. Respondents over 15 years old responded to statements con-cerning formal coaching, competition, and their own freestyle ski club slightly more negatively than the 12–15-year-olds. Following ski videos and media, peer learning and peer coaching were considered central components of the activity in both age groups. However, the apprecia-tion for peer learning did not indicate an underappreciation of coach-led learning. Even though the majority had only 1–2 organized practice sessions per week, most of the skiers in the same club typically skied together on other occasions as well. Skill learning-based instruction can be justified among the youngest skiers, whereas among those skiers 15 years of age and older, coaching practices based on individual objectives should be emphasized. As skiers in the same club commonly ski together outside of organized practice, the importance of media productions and peer coaching and learning should be acknowledged within organized settings.