Ilmailun tulevaisuuden arviointi on yksinkertaisempaa lentoliikenteen kasvu- kuin lentoturvallisuuslukujen valossa. Siinä, missä ilmailuteollisuus teknologian suunnannäyttäjänä on valmis vastaamaan kompleksisuuden haasteeseen, on ihminen käyttäjänä vastuussa epäselvyyksien ratkaisemisesta. Teknologialle, ja ihmisellekin, on määritettävissä ”vikatiheys” - niin kauan kuin poikkeamat eivät tapahdu yhtäaikaisesti, on jokin turvamekanismi käytettävissä seurausten minimoimiseksi. Tämä tutkimus on tehty jatkumona inhimillisten tekijöiden (HF, human factors) toimintaympäristön kehittämiselle; luomaan valmiuksia tulevaisuuden lentoturvallisuustapahtumien kohtaamiseksi. Lähestymissuunta valittiin käänteiseksi hyväksyen ehdoitta jokainen 106:ssa ”ihmismyönteisessä” ilmailun vaaratilanteessa läsnä ollut ihminen, ja hakien asioita jotka olivat menneet hyvin. Tutkimukseen sisältyy tapauksia vuosilta 2000 - 2016, lentäjiä 50 lentotunnista 20000 tuntiin sekä ilma-aluksia purjekoneista satoja kertoja raskaampiin kuljetuskoneisiin. Kokonaiskuvan saamiseksi ihmisen toiminnasta palautumisen turvamekanismeja on arvioitu systeemisellä tasolla. Neljässä viidestä tapauksesta turvamekanismina on ollut tilanteen mukainen kognitiivinen toiminta joko lentäjien, lennonjohtajien tai järjestelmää ylläpitävien ihmisten aktiviteettina. Koska lentäjät kohtaavat turvallisuusuhan kasvotusten, erityisesti heidän kognitiiviset strategiansa ja työkuormansa arvioitiin. Tutkimusaineistossa korostuu suoritusteho, joka saavutetaan automaatiotasolla tunnistamalla tilanteen kuvio ja suorittamalla soveltuva taitopohjainen toimenpide. Mikäli kuvio ei hahmotu esimerkiksi kokemattomuuden vuoksi, on tilanne kohdattava ongelmanratkaisullisena haasteena. Haastekeskeisyys korostaessaan ihmisen kykyjä ja suojatessaan stressipohjaiselta kuormitukselta, on keskeinen ajanmukainen koulutusteema. Tässä tutkimuksessa käytetty käänteinen lähestymistapa osoittautui lupaavaksi. Jos viranomainen hyödyntää vastaavaa käänteisyyttä, sen voidaan uskoa vaikuttavan yleiseen asenneilmapiiriin uutta keskustelua avaavana. Uutta ja arvokasta HF tietoa on mahdollista saada käyttöön jalostettaessa tehtyä työkuomakoetta, joka osoitti korrelaatiota lopputuleman menestyksellisyyteen. Tulevaisuuden lentoturvallisuustutkimuksen haasteisiin voidaan vastata ottaen käyttöön yleispätevät HF- ja työkuormatyökalut, joita käytettäisiin ennen kaikkea silloin, kun jokin menee oikein.