Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin suomalaisten johtajien moraalista identiteettiä työssä ja johtamisen huolenaiheita. Moraalinen identiteetti työssä kuvaa yksilön tietoisuutta omista arvoista ja näihin arvoihin sitoutumista. Johtamisen huolenaiheissa on kyse huolenaiheista, jotka kohdistuvat johtajan aseman mukanaan tuomiin mahdollisiin negatiivisiin seurauksiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko eri moraalisen identiteetin statusten johtajat toisistaan johtamisen huolenaiheiden osalta. Tutkittavat (n=695) olivat suomalaisia johtotehtävissä työskenteleviä henkilöitä, jotka edustivat neljää eri ammattiliittoa: Professoriliittoa (49,6 %), Suomen Ekonomeja (24,2 %), Tekniikan Akateemisia (13,5 %) ja Tieteentekijöitä (12,7 %). Tutkittavista 55,5 prosenttia oli miehiä ja tutkittavien keski-ikä oli 52,7 vuotta (vaihteluväli 15-85). Moraalista identiteettiä työssä mitattiin kyselylomakkeella yhdellä avoimella kysymyksellä ja tutkittavien vastaukset luokiteltiin teorialähtöisesti neljään moraalisen identiteetin statusluokkaan: 1) selkiytymätön, 2) omaksuttu, 3) moratorio, 4) saavutettu. Johtamisen huolenaiheiden mittaukseen käytettiin mittaria, joka koostui 16 väittämästä ja väittämät jakautuivat johtamisen huolenaiheiden kolmeen alaulottuvuuteen: 1) epäonnistumisen huolenaiheet, 2) työn ja muun elämän tasapainon menettämisen huolenaiheet, 3) vaikeuksien ja ongelmien huolenaiheet. Tulokset osoittivat, että moraalisen identiteetin statusten välillä oli eroja johtamisen huolenaiheissa. Suurin osa johtajista kuului moraaliselta identiteetiltään moratorioon ja moratoriossa koettiin johtamisen huolenaiheet kaikista voimakkaimpina. Tulokset myös osoittivat, että johtajien moraalisen identiteetin kypsyydessä esiintyi vaihtelua ja johtajien joukosta oli löydettävissä kaikki neljä moraalisen identiteetin kypsyyttä kuvaavaa statusta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että moraalisen identiteetin statuksista moratorio edustaa johtamisen huolenaiheiden kannalta riskiryhmää. Tietoa johtajien moraalisen identiteetin statuksista voidaan hyödyntää suunnitellessa ja kehittäessä henkilöstölle suunnattuja tukitoimia. Johtajille suunnatuilla tukitoimilla voitaisiin auttaa erityisesti moratoriossa eläviä johtajia etenemään kohti saavutettua identiteettiä ja sitä kautta edistämään johtajien ja koko organisaation hyvinvointia.