Nuoret urheilijat laittavat usein urheilun koulun edelle ja heille on siitä syystä suuri riski kehittyä yksipuolinen urheilijan rooliin keskittynyt identiteetti (Petitpas, van Raalte & Brewer, 2013). Vaarallisinta tämä on nuoruudessa, jolloin samanaikaisesti identiteetin kehitystehtävän (Erikson, 1958) ja sen kehityksen herkkyyskauden (Kroeger ym. 2010) aikana panostus urheiluun kasvaa niillä, jotka pyrkivät huippu-urheilijaksi (Côté, Baker & Abernethy, 2007). Tämän pitkittäistutkimuksen päätavoite oli tutkia urheilulukiolaisten identiteettiprofiileja kahden ensimmäisen urheilulukiovuoden aikana. Samalla tutkittiin taustamuuttujien, kuten koulumenestyksen, kilpailutason, sukupuolen ja urheilulajin vaikutusta identiteettiprofiileiden kehittymiseen. Tutkimukseen osallistui kaikkina mittausajankohtina 391 urheilulukiolaista (51% tyttöjä), jotka olivat tutkimuksen aloitusajankohtana 15 tai 16 vuotiaita. Tutkimukseen osallistuneet täyttivät sekä urheilu- (AIMS; Brewer ym. 1993), että kouluidentiteettiä (SIMS; Stambulova ym. 2015) mittaavat kyselylomakkeet kolme kertaa kahden ensimmäisen urheilulukiovuoden aikana: Ensimmäisen vuoden syksynä (T1) ja keväänä (T2), sekä toisen vuoden keväänä (T3). Suurin osa taustamuuttujista kerättiin ensimmäisellä mittauskerralla. Klusterianalyysillä tästä aineistosta löytyi kolme toisistaan eroavaa identiteettiprofiilia: ”Kaksoisidentiteetti” -profiilia kuvasti suhteessa korkea urheiluidentiteetti ja korkea opiskelijaidentiteetti, ”Urheiluidentiteetti” -profiilia kuvasti suhteessa korkea urheiluidentiteetti ja matala opiskelijaidentiteetti, ja ”Vapaamatkustajien” -profiilia kuvasi matala urheiluidentiteetti yhdistettynä keskitasoiseen opiskelijaidentiteettiin. Urheilulukion alussa opiskelijat olivat tasaisesti jakautuneet kaikkien kolmen identiteettiprofiilin kesken, mutta toisen vuoden lopulla 45% opiskelijoista kuului Kaksoisidentiteetti -profiiliin. Tästä huolimatta aineistoa kuvasi tilastollisesti merkittävä pysyvyys peräkkäisten mittauskertojen välillä. Taustamuuttujista sukupuoli erotteli urheilulukiolaisia siten, että tytöillä oli suurempi todennäköisyys kuulua Kaksoisidentiteetti -ryhmään kahteen muuhun ryhmään verrattuna. Tämän lisäksi Urheiluidentiteetti -ryhmään kuulumista kahteen muuhun ryhmään verrattuna ennusti tehtävään keskittyvän tavoiteorientaation vähyys, kun taas tehtäväkeskeisen tavoiteorientaation vähyys urheilussa erotti ”Vapaamatkustajien” ryhmän kahdesta muusta ryhmästä. Muista taustamuuttujista koulumenestyksellä, koetulla valmennusilmastolla ja urasopeutuvuudella oli vaikutusta identiteettiprofiiliin kuulumiseen. Tämä tutkimus osoitti, että urheilulukiolaisilla on erilaisia identiteettiprofiileja, jotka ovat tilastollisesti pysyviä läpi urheilulukion. Pahimmillaan tämä voi aiheuttaa omaksuttua identiteettiä, joka on yhdistetty moniin negatiivisiin seurauksiin. Vastavoimana tälle vanhemmat, valmentajat ja poliitikot voivat toimillaan edesauttaa urheilulukiolaisten kokonaisvaltaista kehittymistä. Laadullisia menetelmiä sekä pidempiä pitkittäistutkimuksia tarvitaan ymmärtääksemme identiteetin kehitystä paremmin.