Motivaatio ja syntymäkuukauden vaihtelu ovat osana monia tekijöitä, jotka ovat vaikuttamassa nuoren urheilijan kehittymiseen kohti huippua. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää nuorten jääkiekkoilijoiden 2 x 2 tavoiteorientaation, pelaajien tason, koetun tason, pituuden ja painon sekä syntymäkuukauden yhteyksiä toisiinsa. Tutkimuksen aineisto on koottu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen teettämällä kyselyllä vuoden 2016 aikana. Kyselyyn osallistui 339 vuonna 2001 syntynyttä jääkiekkoilijapoikaa, jotka olivat kyselyyn vastatessaan 14-15 –vuotiaita. Tutkimuksessa kohdejoukko on jaettu kolmeen ryhmään: U-16 maajoukkue, Pohjola –leirille valitut, mutta maajoukkueen ulkopuolelle jääneet ja muut pelaajat. Tämän työn tilastolliseen analysointiin on käytetty IBM SPSS Statistics 22 –ojelmaa. Aineistoa on analysoitu muuttujien keskiarvojen, keskihajontojen ja prosenttijakaumien suhteen. Muuttujien välisien yhteyksien tarkasteluun on käytetty yksisuuntaista ANOVA-varianssianalyysiä, ttestiä sekä khiin neliötestiä. Tutkimuksen mukaan maajoukkuepelaajat ja Pohjola –leirille valitut saivat tilastollisesti merkitsevästi korkeampia arvoja 2 x 2 tavoiteorientaation tehtävälähestymisen ja suorituslähestymisen osalta muihin pelaajiin verrattuna (p< .05). Myös pelaajat, jotka uskoivat pelaavansa kansainvälisellä huipputasolla juniorivuosien jälkeen, saivat tilastollisesti merkitsevästi korkeampia arvoja lähestymisulottuvuuksista kuin pelaajat, jotka eivät osanneet sanoa missä pelaavat tai pelaajat, jotka uskoivat pelaavansa harrastekiekkoa. Maajoukkuepelaajat olivat tilastollisesti merkitsevästi pidempiä ja painavampia kuin Pohjola – leirin ulkopuolelle jääneet pelaajat. Syntymäkuukautta tutkittaessa maajoukkuepelaajista 78 % oli syntynyt ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Pohjolaleirin ulkopuolelle jääneistä pelaajista vain 53 % oli syntynyt ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana syntyneet olivat tilastollisesti merkitsevästi pidempiä kuin vuoden viimeisen neljänneksen aikana syntyneet. Kahden ensimmäisen neljänneksen aikana syntyneet olivat myös merkitsevästi painavampia kuin viimeisen neljänneksen aikana syntyneet. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan sanoa, että korkeamman tason pelaajat saivat muita korkeampia arvoja 2 x 2 tavoiteorientaation lähestymisulottuvuuksista. Korkean tason pelaajat kokevat myös oman tasonsa paremmaksi kuin alemmalla tasolla pelaavat. Maajoukkueeseen näyttäisi tutkimuksen perusteella valikoituvan helpommin alkuvuodesta syntyneitä ja suurikokoisia pelaajia. Syntymäajankohdan ja tavoiteorientaation väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Suhteellisen iän ilmiö tulisikin ottaa huomioon maajoukkuevalinnoissa, jotta myös loppuvuodesta syntyneille taataan tasapuolinen mahdollisuus laadukkaaseen harjoitteluun ja sopivan tasoisiin otteluihin. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, mistä tavoiteorientaation erot johtuvat ja miten suhteellisen iän vaikutusta voitaisiin vähentää. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hyvillä pelaajilla tavoiteorientaation lähestymisulottuvuudet ovat koholla, mutta tulokset eivät kerro, onko se syy hyvään menestykseen vai pikemminkin seurausta hyvästä menestyksestä.