Pro gradu -tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää kehollisuuden merkitystä monikulttuurisessa kouluympäristössä ensisijaisesti liikunnanopettajan näkökulmasta tarkasteltuna. Tarkoituksenamme oli laajentaa ymmärrystä siitä, miten kehollisuus tulee esiin liikuntatunneilla ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Pyrimme myös luomaan ymmärrystä kulttuuritaustan yhteyksistä kehollisuuteen sekä selvittämään opettajien kokemuksia monikulttuurisen ryhmän opettamisesta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää opettajien valmiuksia monikulttuurisuuden kohtaamiseen liikunnanopetuksessa. Tutkimus on laadullinen ja työn tieteenfilosofinen lähtökohta on kehofenomenologinen. Tutkimuksemme aineisto koostuu kuuden liikunnanopettajan haastatteluista sekä liikuntatuntien havainnoineista. Analysoimme haastattelut aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Kulttuurien moninaisuus koulumaailmassa osoittautui sensitiiviseksi aiheeksi ja se aiheutti paljon erilaisia tunteita haastateltavissa. Toisaalta opettajat näkivät aiheen tärkeänä ja ajankohtaisena ja jakoivat mielellään kokemuksiaan. Opettajat korostivat kokemuksissaan usein monikulttuurisen ryhmän suuria tasoeroja tai maahanmuuttajaoppilaiden heikkoja motorisia perustaitoja. Vaihtelua tapahtuu kuitenkin molempiin suuntiin ja joissain lajeissa maahanmuuttajaoppilas vuorostaan on taitava. Haastatteluista välittyi opettajien positiivinen asenne monikulttuurisuutta kohtaan, vaikka suurin osa opettajista koki monikulttuurisuuden tuovan myös haasteita opettajan työnkuvaan. Uskonnon tuomat haasteet nousivat keskeisiksi kysymyksiksi monikulttuurisen ryhmän liikuntatunnilla. Opettajat kuitenkin korostivat jokaisen oppilaan yksilöllisyyttä ja sitä, että heidän käsityksensä mukaan tapoja tulkita eri uskontoja on yhtä monta kuin oppilaitakin.

Keskeinen tulos oli, että kehollisuus ei ole liikunnanopettajille täysin uusi asia, mutta opettajat kokivat käsitteen ymmärtämisen vaikeana. Kehollisuus on näkynyt liikunnanopetuksessa jo pitkään, mutta toisinaan tiedostamatta. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa mainittu kehollisuus ei välttämättä siirry kouluihin sellaisenaan, vaan käsitteen avaaminen on tarpeellista. Oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen, joka on keskeinen osa kehollisuutta, on noussut yhdeksi keskeiseksi perusopetuksen opetussuunnitelman päämääräksi, ja se on välittynyt myös opettajien työhön.

Opettajan valmiuksiin liittyen nousi esiin liikunnanopettajaopintojen vähäinen rooli, kun puhutaan monikulttuurisen oppilasryhmän kohtaamisesta. Tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli ollut hyvin vähän monikulttuuristen ryhmien kohtaamiseen liittyviä opintoja. Sen sijaan opettajat korostivat työkokemuksen tuomaa osaamista ja laajaa verkostoa. Opettajat kokivat myös oman innostuneisuuden ja myönteisen asenteen eri kulttuureja kohtaan olevan vahvistavia tekijöitä työssä jaksamisessa. Monikulttuurinen ryhmä näyttäytyi opettajien mukaan mahdollisuutena oppia uutta ja kehittää jokaisen sekä oppilaiden että opettajan monikulttuurista osaamista.