Tämän tutkielman tarkoitus on validoida liikuntamotivaatiokysely (RM4 - FM) suomalaiseen kieli- ja kulttuuriympäristöön, sekä tarkastella kyselyn toistettavuutta ja pätevyyttä 64-75-vuotiaiden suomalaisten aikuisten keskuudessa. Tutkimuskyselyn täytti alkumittauksessa yhteensä 102, 64-75-vuotiasta henkilöä. Kyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 69 -vuotta. Liikuntamotivaatiokyselyn (RM4 - FM) transkultuurinen käännösprosessi toteutettiin käännös-takaisinkäännösmenetelmää noudattaen. Aineiston toistettavuutta tarkasteltiin laskemalla luokan sisäisen korrelaatiokertoimen (ICC) arvot, Cronbachin alfa-kertoimet ja lattia- ja kattoefekti (%). Kyselyn pätevyyttä tarkasteltiin konfirmatorisella faktorianalyysillä, kahden riippumattoman otoksen t-testillä ja Pearsonin korrelaatiokertoimella.

Kyselyn käännösprosessissa ei ilmennyt kielellisiä epäselvyyksiä. Kyselyn toistomittaukseen osallistui 81 henkilöä ja kyselyn täyttöväli oli keskimäärin 36 päivää. Liikuntamotivaatiokyselyn toistettavuus kaikille neljälle ulottuvuudelle on hyvä (ICC .781 - .867) ja kyselyn sisäinen yhtenevyys vaihtelee heikosta hyvään ( .593 - .800). Tuloksissa ilmeni 22% lattiaefekti ulkoisen säätelyn ja 22% kattoefekti tunnistetun säätelyn ulottuvuudessa. Konfirmatorisessa faktorianalyysissä aineisto latautui odotusten vastaisesti neljän faktorin sijaan kahdelle faktorille.

Fyysisen aktiivisuuden hyväksyntää kuvaavan PAAQ- kyselyn ja RM4 - FM kyselyn osioiden väliset korrelaatiot olivat sisäisen motivaation (r = .394, p < 0.001), tunnistetun säätelyn (r = .341, p < 0.001) ja suhteellisen autonomia indeksin (RAI) (r = .422, p < 0.001) kanssa kohtalaisia. Naisten liikuntamotivaatiokäyttäytyminen on keskimäärin itseohjautuvampaa kuin miesten (p < 0.01) ja perus- tai keskiasteen koulutustason omaavien henkilöiden liikuntakäyttäytyminen tukeutui vahvemmin ulkoisiin motivaatiosäätelykeinoihin (p < 0.01) kuin korkeamman koulutustason omaavien henkilöiden.

Liikuntamotivaatiokysely (RM4 - FM) soveltuu toistettavuutensa puolesta hyvin ja pätevyytensä osalta kohtalaisesti suomalaiseen kieli- ja kulttuuriympäristöön. Tutkimus on toteutettu iältään homogeenisellä tutkimusjoukolla. Tulevaisuudessa kyselyä tulisi vielä testata isommilla otosjoukoilla, laajemmalla ikäotoksella ja eri fyysisen aktiivisuuden ryhmillä.