5.- ja 8.- luokkalaisten oppilaiden motivaatio, viihtyminen ja ahdistuneisuus tavallisella liikuntatunnilla ja Move! -mittaustunnilla

Kuvaan voi liittyä käytön rajoituksia.

QR-koodi

5.- ja 8.- luokkalaisten oppilaiden motivaatio, viihtyminen ja ahdistuneisuus tavallisella liikuntatunnilla ja Move! -mittaustunnilla

Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää 5.- ja 8.-luokkalaisten oppilaiden yleistä koululiikuntamotivaatiota, viihtymistä ja ahdistuneisuutta niin tavallisella liikuntatunnilla kuin Move! -mittaustunnilla, sekä selvittää miten psykologisten perustarpeiden täyttyminen on yhteydessä viihtymiseen ja ahdistuneisuuteen Move! -tunneilla. Tutkimukseen osallistui 5.- ja 8.-luokkalaisia oppilaita Jyväskylästä, Kuopiosta, Turusta, Vaasasta, Lohjalta, Alajärveltä, Petäjävedeltä, Muuramesta, Peräseinäjoelta, Honkajoelta, Isojoelta, Uudestakaupungista ja Laviasta (N=645). Aineiston kerääminen tapahtui jokaisen koulun osalta kolmella eri kerralla. Käytössä oli kaksi erilaista kyselylomaketta, joista ensimmäinen käsitteli motivaatiota koululiikuntaa kohtaan kontekstuaalisella tasolla, ja se täytettiin tavallisella liikuntatunnilla. Jälkimmäinen lomake käsitteli koululiikuntamotivaatiota tilanteellisella tasolla, ja se täytettiin yhteensä kahdesti kummankin Move! -mittaustuntien jälkeen. Psykologisten perustarpeiden täyttymistä tutkittiin BPN-PE -mittarilla (BPN-PE; Vlachopoulos ym. 2011), oppilaiden viihtymistä Sport Commitment Questionnaire-2:n eli SCQ2:n Enjoyment subscale -osiolla (SCQ2; Scanlan ym. 2016) ja oppilaiden ahdistuneisuutta Physical Education State Anxiety –mittarilla (PESAS; Yli-Piipari ym. 2009). Psykologisten perustarpeiden sekä viihtymisen ja ahdistuneisuuden välisiä yhteyksiä analysoitiin Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla. Psykologisten perustarpeiden sekä viihtymisen ja ahdistuneisuuden keskiarvojen ja -hajontojen eroja eri mittausten välillä analysoitiin toistomittausten varianssianalyysillä. Kaksisuuntaista varianssianalyysiä käytimme analysoidessamme sukupuolten ja luokkatasojen välisiä eroavaisuuksia viihtymisessä ja ahdistuneisuudessa. Tulosten mukaan psykologisten perustarpeiden täyttyminen oli vahvasti yhteydessä viihtymiseen ja ahdistuneisuuteen kaikissa mittauksissa niin 5.- kuin 8.-luokkalaisilla tytöillä ja pojilla. Mitä paremmin perustarpeet toteutuivat, sitä paremmin oppilaat viihtyivät ja sitä vähemmän ilmeni ahdistuneisuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että psykologiset perustarpeet täyttyivät paremmin tavallisella liikuntatunnilla kuin Move! - mittaustunnilla. Tulosten mukaan oppilaat viihtyivät niin tavallisella liikuntatunnilla kuin Move! -tunnilla hyvin, ja ahdistuneisuus oli molemmissa vähäistä. Tavallisella liikuntatunnilla viihtyminen oli Move! –tunteja korkeampaa, ja vastaavasti ahdistuneisuus vähäisempää. Sukupuolten välisessä vertailussa selvisi, että pojat viihtyivät jokaisessa mittauksessa tyttöjä paremmin, ja vastaavasti tytöt olivat jokaisessa mittauksessa poikia ahdistuneempia. Lisäksi tulokset osoittivat, että 5.-luokkalaiset oppilaat viihtyivät jokaisessa mittauksessa 8.-luokkalaisia paremmin, ja 8.-luokkalaiset olivat puolestaan jokaisessa mittauksessa 5.-luokkalaisia ahdistuneempia. Tutkimuksemme tulosten perusteella oppilaiden psykologiset perustarpeet toteutuvat paremmin ja heidän viihtymisensä on korkeampaa tavallisella liikuntatunnilla kuin Move! -mittaustunnilla. Lisäksi ahdistuneisuutta koetaan enemmän Move! -tunneilla. Move! - mittausjärjestelmän ollessa vielä tuore, olisikin tärkeää pohtia, kuinka mittaustunteja saisi muokattua enemmän psykologisia perustarpeita tukevammiksi ja viihtyisämmiksi. Motivaatioilmaston muokkaaminen tehtäväsuuntautuneemmaksi esimerkiksi TARGET-mallia (Epstein 1989) hyväksikäyttäen voisi olla yksi ratkaisu, sillä sen on todettu tukevan niin viihtymistä kuin psykologisten perustarpeiden toteutumista koululiikunnassa (Bryan & Solmon 2012; Jaakkola ym. 2015).

Tallennettuna:
Kieli
suomi
Aiheet