Mielenterveyden on todettu olevan aikamme haaste. Tutkimusten perusteella noin 30 prosenttia Euroopan työikäisestä väestöstä on kärsinyt jostain mielenterveyden ongelmasta viimeisen vuoden aikana. Arvioiden mukaan noin 35–45 prosenttia työpoissaoloista johtuu erilaisista mielenterveysongelmista. Toistuvat poissaolot ja heikentynyt työteho, aiheuttavat työnantajille 270 miljardin euron menetykset vuosittain. Liikunnalla voidaan ennaltaehkäistä useiden sairauksien kehittymistä ja näin tukea myös työkykyä. Kuitenkin vain noin puolet suomalaisista työikäisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Työpaikoilta voidaan tavoittaa huomattava osa työikäisestä väestöstä, jonka vuoksi työnantajilla onkin todettu olevan merkittävä rooli liikunta-aktiivisuuden ja mielenhyvinvoinnin tukemisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työnantajan tarjoamien liikuntamahdollisuuksien yhteyttä työntekijöiden positiiviseen mielenterveyteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin liikuntamahdollisuuksien hyödyntämistä ja tärkeyttä työntekijöille, sekä syitä mahdolliselle etuuksien hyödyntämättä jättämiselle. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä globaalin IT-alan palveluyrityksen kanssa. Työnantajan tarjoamien liikuntamahdollisuuksien yhteyttä työntekijöiden positiiviseen mielenterveyteen tutkittiin positiivisen mielenterveyden (SWEMWBS) mittarin avulla. Aineisto muodostui 200 henkilöstä. Aineistonkeruussa käytettiin Questback-kyselytyökalua. Tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä selvitettiin korrelaatioanalyysien, ristiintaulukointien ja Χ²-testauksen avulla. Tilastolliset merkitsevyydet ilmoitettiin p-arvona. Liikunta-aktiivisuudella tai liikuntamahdollisuuksien hyödyntämisellä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä positiiviseen mielenterveyteen. Valtaosa koki liikuntamahdollisuudet tärkeiksi. Liikuntamahdollisuuksien hyödyntäminen ja koettu tärkeys olivat tilastollisesti yhteydessä toisiinsa. Syyt liikuntamahdollisuuksien hyödyntämättä jättämiselle jaettiin seitsemään luokkaan, jotka vaihtelivat ajankäyttöön liittyvistä haasteista, taloudellisiin syihin, sekä informaation tai kiinnostuksen puutteeseen. Tämän tutkimuksen tulokset kannustavat työnantajia tarjoamaan vastaavanlaisia liikuntamahdollisuuksia työntekijöilleen. Tulevaisuudessa liikunnan ja positiivisen mielenterveyden välisiä yhteyksiä tulisi kuitenkin selvittää lisää seuranta- ja pitkittäistutkimusten avulla.