Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten jalkapalloilijoiden vanhempien yhteyksiä pelaajien motivaatioon ja lopettamisajatuksiin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolten välisiä eroja samojen muuttujien osalta. Tutkimusaineisto kerättiin 209 12-15-vuotiaalta tyttö- ja poikapelaajalta Varsinais-, Etelä- ja Keski-Suomen alueilta. Aineisto kerättiin keväällä 2018 Webropol-kyselyohjelman sähköisen kyselylomakkeen avulla.

Pelaajien psykologisia perustarpeita ja motivaatiota selvitettiin koululiikunnan motivaatiomittareiden avulla, jotka olivat muokattu jalkapallokontekstiin sopivaksi. Vanhempien osallistumista harrastukseen selvitettiin Aarresolan ja Konttisen (2012) vanhempien harrastukseen osallistumiskyselyllä. Viihtymistä selvitettiin jalkapalloon sopivaksi muokatulla Sport Commitment Questionnaire-2:n subscale osalla. Ahdistusta tarkasteltiin supistetulla ja jalkapalloon sopivaksi muokatulla tilanneahdistusmittarilla. Lopettamisajatuksia kysyttiin viimeisen vuoden ajalta.

Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 24-ohjelmalla. Analyysissä hyödynnettiin kuvailevia menetelmiä, Pearsonin tulomomenttikerrointa, t-testiä sekä lineaarista regressioanalyysiä. Pearsonin tulomomenttikertoimen tulokset osoittivat, että pelaajien harrastusmotivaation, lopettamisajatuksien ja vanhempien harrastukseen osallistumisen välillä oli tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Pelaajien sisäinen motivaatio ja viihtyminen olivat positiivisesti yhteydessä vanhempien kotipelien seuraamiseen, lasten kanssa pihapelien pelaamiseen ja jalkapallosta keskustelemiseen. Vanhempien kanssa käydyt keskustelut hyvistä suorituksista harjoituksissa ja peleissä olivat myös positiivisesti yhteydessä sisäiseen motivaatioon ja viihtymiseen. Pelaajien sisäinen motivaatio ja viihtyminen olivat lisäksi positiivisesti yhteydessä siihen, kuinka mieluisaksi ja kannustavaksi pelaaja koki vanhempiensa läsnäolon harjoituksissa. Vastaavasti vanhempien läsnäolon kokeminen harjoituksissa ahdistavaksi tai häiritseväksi oli positiivisesti yhteydessä pelaajien kokemaan ulkoiseen motivaatioon, amotivaatioon ja ahdistuneisuuteen harrastuksessa.

Tutkimukseen osallistuneista 209 jalkapallojuniorista 41 oli ajatellut viimeisen vuoden aikana jalkapalloharrastuksensa lopettamista. t-testien tulokset osoittivat eroavaisuuksia viimeisen vuoden aikana lopettamista miettineiden pelaajien ja niiden pelaajien välillä, jotka eivät olleet ajatelleet harrastuksen lopettamista. Harrastuksen lopettamista ajatelleet raportoivat vanhempiensa seuraavan harrastustapahtumia, pelaavan pihapelejä, keskustelevan jalkapallosta tai seuraavan jalkapalloa yleisesti harvemmin kuin harrastuksensa jatkamista ajatelleet. Lopettamista ajatelleet pelaajat raportoivat myös keskustelevansa vähemmän hyvistä suorituksista harjoituksissa ja peleissä. Lopettamista ajattelevat pelaajat kokivat myös vanhempiensa läsnäolon harjoituksissa enemmän ahdistavana ja häiritsevänä kuin jatkamista ajatelleet.

Tutkimuksessa havaittiin myös sukupuolten välisiä eroja. T-testien tulokset osoittivat, että tytöt kokivat harrastuksessaan enemmän ahdistusta kuin pojat. Myös lopettamisajatukset olivat selvästi yleisempiä tyttöjen keskuudessa.