Tutkielman tehtävänä on esitellä marokkolais-suomalaisten miesten elämää kahden kulttuurin välissä, heidän kokemuksiaan toiseudesta ja tunnustamattomuudesta sekä näiden vaikutuksia heidän elämässään. Tutkielma tarkastelee marokkolais-suomalaisten kuulumisen tunnetta suomalaisessa yhteiskunnassa 1990-luvulta tähän päivään.

Teoreettisena viitekehyksenä toimii Axel Honnethin tunnustussuhdeteoria, jossa tunnustukse tasot ovat primäärisuhteet, oikeussuhteet sekä solidaarisuus ja arvostus. Toiseutta ja kulttuuri-identiteettiä tarkastelen muun muassa Olli Löytyn, Lotta Haikkolan ja Stuart Hallin tutkimusten avulla. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sen aineistona toimii viiden 1990-luvun alussa syntyneen marokkolais-suomalaisen miehen puolistruktuoidut yksilöhaastattelut. Tutkielman analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelun avulla tehtyä sisällönanalyysia. Analysoituja tuloksia esittelen tutkielman lopussa neljän eri teeman alla, jotka ovat monikulttuurisuus ja lapsuus, toiseus ja eronteon tavat, tunnustussuhteiden toteutuminen ja yhteiskuntaan kuulumisen tunne sekä toiseuden vaikutukset ja tunnustuksesta kamppailu.

Tuloksissa selviää, että marokkolainen kulttuuri ja islam ovat olleet tärkeässä asemassa marokkolais-suomalaisten miesten lapsuudessa. He identiteettinsä ovat muovautuneet tehdessään eroa isänsä uskontoon ja etsiessään tasapainoa kahden kulttuurin välillä. Heidän valtaväestöstä poikkeava nimensä ja ulkonäkönsä luovat tilanteita, joissa heitä ei tunnusteta ensisijaisesti suomalaiseksi,vaan heidät luokitellaan​ toisiksi. Toiseutta luodaan epätasa-arvon, väheksynnän ja jopa väkivallan avulla, jolloin tunnustussuhteet jäävät täyttymättä. Toiseus ja tunnustamattomuus ovat vaikuttaneet paitsi työelämään ja suhteisiin muihin ihmisiin jai itseen, myös yhteiskunnalliseen kuulumisen tunteeseen. Tunnustusta on yritetty ansaita työllä ja suorituksilla, myös huumeilla ja väkivallalla. Kuulumattomuuden tunne ja tunnustamattomuus ovat aiheuttaneet osalla masennusta, ahdistusta ja toivottomuutta. Nämä näkyvät negatiivisina ajatuksina suhteessa omiin mahdollisuuksiin ja toimijuuteen, tulevaisuuden suunnitelmiin ja paikkansa löytämiseen yhteiskunnassa.