Tietotekniikan merkitys kansalaisten arjessa on kasvanut kiihtyvällä tahdilla viime vuosikymmenten aikana, ja useat palvelut ovat siirtyneet osittain tai kokonaan sähköisiksi. Jotkut väestöryhmät, kuten ikääntyneet ja heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat käyttävät tietokonetta ja Internetiä muuta väestöä huomattavasti vähemmän. Yli 60-vuotiaiden määrä väestöstä on nousussa koko maailmassa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko sosioekonomisella asemalla yhteyttä ikääntyneiden miesten ja naisten tietokoneen käyttöön. Tutkielmassa käytetty aineisto on kerätty gerontologian tutkimuskeskuksen PASSWORD-tutkimuksesta. Tutkimukseen osallistui 314 satunnaisesti valittua jyväskyläläistä 70–85-vuotiasta, vähän liikkuvaa miestä ja naista. Sosioekonomista asemaa mittaavat muuttujat olivat koulutustaso, koulutusvuodet, talouden nettotulot ja ammattiasema. Tutkittavien tietokoneen käyttöä mitattiin käytössä koettujen vaikeuksien ilmenemisellä sekä tietokoneen äärellä päivittäin käytetyllä ajalla. Näiden muuttujien tiedot kerättiin kyselylomakkeella. Sosioekonomisen aseman yhteyttä tietokoneen käytössä koettuihin vaikeuksiin ja tietokoneen käyttöaktiivisuuteen analysoitiin χ2 -testillä, riippumattomien otosten t-testillä sekä binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Tutkimuksessa havaittiin, että ne tutkittavat, jotka olivat korkeammin koulutettuja, olivat työskennelleet korkeammassa ammattiasemassa ja joilla oli korkeammat talouden nettotulot, kokivat tietokoneen käytössä vähemmän vaikeuksia verrattuna heikommassa sosioekonomisessa asemassa oleviin tutkittaviin. Alempina toimihenkilönä työskennelleet tutkittavat selvisivät tietokoneen käytöstä ilman vaikeuksia 4,2 kertaa, ja ylempinä toimihenkilöinä työskennelleet 3,8 kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin työntekijöinä työskennelleet, kun aineistoa analysoitiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla. Kun malli vakioitiin iällä, sukupuolella, kognitiivisella toimintakyvyllä ja mielialalla, alempien toimihenkilöiden todennäköisyys nousi 5-kertaiseksi ja ylempien toimihenkilöiden todennäköisyys laski 3,7-kertaiseksi verrattuna työntekijöinä työskennelleisiin. Sosioekonomisen aseman muuttujat eivät olleet yhteydessä tutkittavien tietokoneen äärellä käytettyyn aikaan. Tarkasteltaessa miehiä ja naisia, havaittiin, että korkeammassa ammattiasemassa työskennelleet naiset käyttivät enemmän aikaa tietokoneen äärellä, kuin matalammassa ammattiasemassa työskennelleet naiset. Sosioekonomisen aseman muuttujat eivät selittäneet tilastollisesti merkitsevästi vaihtelua tutkittavien tietokoneen käyttöaktiivisuudessa, vaikka mallit vakioitiin iällä, sukupuolella, kognitiivisella toimintakyvyllä ja mielialalla, kun aineistoa analysoitiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla. Sosioekonominen asema on yhteydessä iäkkäiden miesten ja naisten tietokoneen käytössä koettuihin vaikeuksiin, muttei niinkään tietokoneen ääressä käytettyyn aikaan. Käytetyistä muuttujista erityisesti aikaisempi pääasiallinen ammatti on yhteydessä iäkkäiden ihmisten tietokoneen käyttöön. Yhteys voi olla selitettävissä työnkuvalla, sillä aiemmin työntekijöinä työskennelleet eivät välttämättä ole työssään käyttäneet tietokonetta, toisin kuin alempina tai ylempinä toimihenkilöinä työskennelleet. Ikääntyneiden miesten ja naisten tietokoneen käytössä on siis eriarvoisuutta sosioekonomisen aseman suhteen, jolloin esimerkiksi sähköiset palvelut eivät ole tasapuolisesti kaikkien saatavilla. Yhteiskunnan digitalisaation jatkuessa olisi aihetta erityisen tärkeä tutkia lisää eriarvoisuuden vähentämiseksi.