Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää liikunnanopettajaksi opiskelevien kokemaa pätevyyttä tunne- ja vuorovaikutusosaamisessa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, esiintyykö liikunnanopettajakoulutuksen juuri aloittaneiden 1. vuosikurssin opiskelijoiden sekä liikunnanopettajakoulutusta päättävien päättöharjoittelijoiden välillä eroavaisuuksia tunne- ja vuorovaikutusosaamisen koetussa pätevyydessä. Lisäksi tutkielman tavoitteena oli selvittää, esiintyykö tutkimusryhmien välillä ja ryhmien sisällä sukupuolieroja tunne- ja vuorovaikutusosaamisessa sekä missä tunne- ja vuorovaikutustaidoissa liikunnanopettajaksi opiskelevat kokivat kehittyneensä opintojen aikana. Tutkimusaineiston keräsimme Webropol- ohjelmiston sähköisellä kyselylomakkeella joulukuun 2018 sekä tammikuun 2019 välisenä aikana. Tutkimuksen kohdejoukko muodostui Jyväskylän yliopiston liikunnanopettajaksi opiskelevista 1. vuosikurssin opiskelijoista sekä päättöharjoittelijoista (N=85), joista 52 oli 1. vuosikurssin opiskelijoita ja 33 päättöharjoittelijoita. Tutkimusjoukosta 44 oli miehiä ja 41 naisia. Aineistonkeruu toteutettiin yhteistyössä liikunnanopettajakoulutukseen sisältyvien tunne- ja vuorovaikutusosaamiseen keskittyvien kurssien kanssa, joiden tapaamisten puitteissa tutkimuksen aineisto kerättiin. Tutkimus toteutettiin sekä määrällisillä tutkimusotteilla että laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Määrällisesti analysoimme aineistoa t-testeillä ja laadullisen aineiston analyysimenetelmä oli sisällönanalyysi. Ryhmien välisissä vertailuissa ilmeni, että päättöharjoittelijat kokivat 1. vuosikurssin opiskelijoita paremmiksi tunne- ja vuorovaikutusosaamisensa. Sukupuolten välisessä vertailussa ei sen sijaan esiintynyt tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä, eikä myöskään ryhmien sisällä. Laadullinen menetelmä paljasti, että opiskelijat kokivat kehittyneensä tunne- ja vuorovaikutusosaamisessa liikunnanopettajakoulutuksen tunne- ja vuorovaikutustaitoja käsittävien kurssien myötä, ja että he kokivat koulutuksen hyödylliseksi. Keskeisimmäksi osaksi kehitystä nousi esille kehittyminen etenkin vuorovaikutustaidoissa, jossa kuuntelun taidot sekä ongelmanratkaisutaidot olivat kehittyneet selkeimmin. Tutkimuksemme perusteella liikunnanopettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutusosaamisessa oli havaittavissa tilastollisesti merkitsevä ero päättöharjoittelijoiden sekä 1. vuosikurssin opiskelijoiden välillä, jonka myötä tunne- ja vuorovaikutustaitoja keskittyvän koulutuksen voidaan nähdä olevan opiskelijoiden osaamista edistävää. Tämän vuoksi tunne- ja vuorovaikutustaitoja sisältävät kurssisisällöt tulisi jatkossakin sisällyttää keskeiseksi osaksi liikunnanopettajakoulutusta.