Tämän pro Gradu -tutkielman kirjallisuusosassa tarkastellaan halogeenisidosta. Siinä keskitytyään halogeenisidokseen ominaisuuksiin sekä luonteeseen supramolekulaarisen yksittäiskiteiden muokkauksen (eng. Crystal Engineering) kannalta. Lisäksi tarkastellaan erityisesti kokeellisessa osassa käytettyjen donorien N-jodisukkinimidin (NIS), N-bromisukkinimidin (NBS), N-jodisakkariinin (NISac) ja N-bromisakkariinin (NBSac) kykyä muodostaa halogeenisidoksia. Kokeellisen osan tarkoituksena oli syntetisoida parasubstituoituja pyridiininjohdannaisia edellä mainittujen halogeenisidosten donoreiden kanssa. Näitä kiinteän tilan reaktioita tehtiin yhteensä 4 x 31 eli 124 kappaleita, joista onnistuneita yksittäiskiteitä saatiin 51 erilaista. Kiderakenteet analysoitiin yksikideröntgendiffraktiometrillä. Jokaisen kompleksin halogeenisidoksen pituus mitattiin kolmen atomi N1-X-N2 suhteen (N1 =donorin typpi, X=I/Br, N2 = akseptorin typpi). Sidospituuksien perusteella tässä työssä löydettiin joitain todella vahvoja halogeenisitoutuneita komplekseja, joissa halogeeniatomin varaus on siirtynyt donorilta akseptorille.