Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten viidesluokkalaisten Move! -ja KTK-mittaukset ja niiden osa-alueet olivat yhteydessä seitsemännen luokan fyysiseen aktiivisuuteen sekä kehon painoindeksiin. Samalla tutkittiin myös sukupuolten välisiä eroja. Tutkimukseen osallistui yhteensä 565 poikaa ja 583 tyttöä 35:stä eri koulusta Keski-Suomesta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Karjalasta sekä Etelä-Suomesta. Mittausten alkaessa oppilaat olivat viidesluokkalaisia (ka. 11. 26 v.) ja viimeisimmässä mittauksessa he olivat seitsemännellä luokalla. Fyysinen toimintakyky mitattiin tutkijoiden johdolla Move! -mittauksilla ja motorinen koordinaatio KTK-testin avulla. Viikoittainen fyysisen aktiivisuuden määrä mitattiin vuosittain objektiivisesti kiihtyvyysmittareiden avulla 209 oppilaalta. Viidesluokkalaisten Move! -ja KTK-mittauksien yhteyttä seitsemännen luokan fyysiseen aktiivisuuteen ja BMI:hin selvitettiin Pearsonin korrelaatiokertoimien sekä lineaarisen regressioanalyysin avulla.

Tutkimustulokset osoittivat, että 5.-luokkalaisten poikien Move! -ja KTK- mittaukset olivat huomattavasti enemmän yhteydessä 7.-luokan fyysiseen aktiivisuuteen kuin tyttöjen. Pearsonin korrelaatiokertoimien mukaan pojilla tilastollisesti merkitsevä yhteys myöhäisempään fyysiseen aktiivisuuteen löytyi kaikkien muiden, paitsi olkapäiden liikkuvuuden, kyykistyksen ja ylävartalon kohotuksen väliltä. Tytöillä tilastollisesti merkitsevä yhteys 7.-luokan fyysiseen aktiivisuuteen löytyi vain 20 metrin viivajuoksun, 5-loikan ja sivuttaissiirtymisen väliltä. Voimakkaimmin 7.-luokan fyysiseen aktiivisuuteen korreloi molemmilla sukupuolilla 20 metrin viivajuoksu selittäen pojilla noin 11 % ja tytöillä noin 12 % 7.-luokan fyysisestä aktiivisuudesta. Kaikki yhteydet jäivät korrelaatioltaan heikkotasoisiksi (.20 – .40). Pearsonin korrelaatiokertoimien mukaan parempi pärjääminen Move! -ja KTK-mittauksissa oli selvästi yhteydessä alhaisempaan BMI:hin. Pojilla yhteyksiä löytyi useammasta mittausosiosta ja ne olivat vahvempia kuin tyttöjen. Selvin yhteys 7.-luokan BMI:hin molemmilla sukupuolilla löytyi 5.-luokan 20 metrin viivajuoksusta. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että on tärkeää jatkaa oppilaiden fyysisen toimintakyvyn mittaamista, sillä se on yhteydessä myöhemmän iän fyysisen aktiivisuuteen sekä BMI:hin, jotka yhdessä vaikuttavat merkitsevästi yleiseen terveyden tasoon sekä sitä kautta liikkumattomuudesta aiheutuviin kuluihin. Jatkossa motorisia perustaitoja sekä motorista koordinaatiota voitaisiin mitata entistä laajemmin sekä aikaisemmin, sillä ne ovat todistetusti yhteydessä myöhäisempään liikunta-aktiivisuuteen jo varhaisessa lapsuudessa ja niitä ei mitata kovin laajasti osana Move! -mittauksia. Mittauksien väliset yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen ja BMI:hin auttavat myös kehittämään mittauksia tulevaisuudessa ja valitsemaan tarkoituksenmukaisia mittausosioita tulevaisuudessa. Niiden avulla saadaan myös tärkeää tietoa nuorten fyysisen toimintakyvyn tilasta.