Psyykkisten tekijöiden merkitystä on alettu sisäistämään urheilussa ja siinä menestymisessä yhä enemmän. Hallitakseen suoriutumistaan urheilijalta vaaditaan omien ajatusten, tunteiden ja toiminnan itsenäistä säätelyä. Avaimena itsesäätelyyn toimivat urheilijan psyykkiset taidot, joilla on vaikutusta myös kokonaisvaltaisesti urheilijan henkiseen hyvinvointiin. Psyykkisten taitojen tutkimusta on toteutettu Suomessa kuitenkin varsin vähän, vaikka tarve aiheen tutkimustiedolle on esimerkiksi kokonaisvaltaisen valmentautumisen tavoittelemisen myötä perusteltua. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli muodostaa yleiskuva Suomen pääsarjakoripalloilijoiden eli korisliigapelaajien psyykkisistä taidoista. Tutkimuksessa selvitettiin korisliigapelaajien psyykkisten taitojen tasoa sekä taitoihin vaikuttavia taustatekijöitä. Lisäksi pelaajia pyrittiin profiloimaan psyykkisten taitojen suhteen.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Psyykkisiä taitoja mitattiin Smithin ym. (1995) kehittämällä ACSI-28-kysymyspatteristolla, joka sisälsi seitsemän psyykkistä taitoa. Koripallon joukkueulottuvuuden huomioimiseksi kysymyspatteristoon liitettiin ylimääräinen sosiaalisen kompetenssin dimensio. Tutkimuksen taustamuuttujina kartoitettiin pelaajien ikää, sukupuolta, kansalaisuutta, pelipaikkaa, aikuisten maajoukkueotteluiden määrää, ammattilaisuuden tasoa sekä psyykkisten taitojen harjoittelun määrää. Tutkimusaineisto (n=120) kerättiin joulukuussa 2020 sähköisen Webropol-kyselytyökalun avulla. Aineistoa analysoitiin parametrisillä ja epäparametrisiällä testeillä, kuten itsenäisten otosten t-testillä, Mann-Whitney U-testillä, yksisuuntaisella varianssianalyysilla ja Kruskal-Wallis-testillä. Lisäksi analyysissa hyödynnettiin Pearsonin tulomomenttikerrointa, monen muuttujan varianssianalyysia (MANOVA) sekä ryhmittelyanalyysia ja ristiintaulukointia.

Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella korisliigapelaajien vahvimpia psyykkisiä taitoja olivat vuorovaikutukseen sekä palautteen käsittelemiseen liittyvät taidot. Itseluottamus erottui selkeimmäksi yleisen psyykkisen taitavuuden kuvaajaksi. Ahdistuneisuuden ja stressin säätelyn taidot osoittautuivat merkittäviksi tekijöiksi erilaisten profiilien muodostumisessa. Yleisemmin tunteiden säätelyn taidot nähtiin tutkimuksessa myös korisliigapelaajien tärkeiksi kehityskohteiksi. Pelaajien heikoin taito oli tavoitteenasettelu, joka oli yhteydessä pelaajan kansalaisuuteen ja psyykkisten taitojen harjoittelun määrään. Taitojen harjoittelun määrällä olikin yhteys viiteen tutkimuksessa mitattuun taitoon. Miehet ja naiset erosivat neljässä eri taidossa. Pelaajien iällä, pelipaikalla tai aikuisten maajoukkueotteluiden määrällä ei ollut tutkimuksessa yksinään tilastollisesti merkitsevää vaikutusta psyykkisiin taitoihin tai taitoprofiileihin. Taitoprofiileissa selkeimpänä profiilit erottavana taustamuuttujana toimi ammattilaisuuden taso. Tutkimus tarjoaa tietoa korisliigapelaajien psyykkisten taitojen nykyisestä tasosta, taitoihin vaikuttavista taustatekijöistä sekä psyykkisistä taitoprofiileista.