Tässä kandidaatin tutkielmassa tutkittiin pitkäaikaissairauksien itsehoitoa mobiiliteknologiat työkaluina. Tavoitteena oli luoda kokonaiskuva pitkäaikaissairauksien itsehoidosta mobiiliteknologioita hyödyntämällä. Tämän kokonaiskuvan avulla pitkäaikaissairaat henkilöt voivat tehdä päätöksiä itsehoitoon liittyvistä mobiiliteknologioista. Tutkielman aihe rajattiin fyysisiin pitkäaikaissairauksiin, mobiililaitteella käytettäviin teknologioihin, 15–50-vuotiaisiin fyysisesti pitkäaikaissairaisiin henkilöihin ja itsehoitoon ilman terveydenhuollon palveluita tai yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin. Tutkimuksen aihe on tärkeä yksilön näkökulmasta pitkäaikaissairauksien vaativuuden ja jatkuvan läsnäolon vuoksi, yhteiskunnallisesti näkökulmasta taas pitkäaikaissairauksien laajuuden ja kustannusten vuoksi. Tämä tutkielma tehtiin integroivana kirjallisuuskatsauksena luoden kriittisesti pohtien kokonaiskuva tutkimusongelmasta suuren aineistomäärän perusteella. Aineistoa kerättiin tietojärjestelmätieteen alan johtavista lehdistä sekä kahdesta tietokannasta, Scopuksesta ja Google Scholarista, avainsanahaulla. Parhaisiin lähteisiin käytettiin taakse- ja eteenpäin hakuja. Tässä tutkielmassa pyrittiin vetämään yhteen aiempaa kirjallisuutta liittyen mobiiliteknologioihin ja pitkäaikaissairauksiin eri tieteenaloilta. Tutkielmassa käytettiin kahta tutkimuskysymystä. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä selvitettiin eri mobiiliteknologisia ratkaisuja, joita on tarjolla pitkäaikaissairauksien itsehoitoon. Toisella kysymyksellä pyrittiin selvittämään näiden teknologioiden käyttötapoja pitkäaikaissairauksien itsehoitoon. Tärkeimmiksi mobiiliteknologisiksi ratkaisuiksi pitkäaikaissairauksien itsehoitoon osoittautuivat mobiililaitteille ladattavat sovellukset, selainpohjaiset ratkaisut ja sosiaalisen median kaltaiset yhteisölliset ratkaisut. Tutkielmassa saatiin selville seitsemän kategoriaa käyttötavoista mobiiliteknologioille pitkäaikaissairauksien itsehoitoon, mitkä tutkimusten määrän perusteella asetettiin seuraavaan järjestykseen: terveyden seuranta, tiedonhaku, tavoitteet ja käytön muutokset, tuki, verkostot ja ihmissuhteet, sitoutuminen hoitoprosessiin, elämän organisointi ja hyvinvoinnin tukeminen. Kaikki käyttötavat vaikuttivat tutkielman perusteella olevan saatavilla kaikilla mobiiliteknologisilla ratkaisuilla, mutta niiden toiminnallisuudet erosivat toisistaan hieman eri mobiiliteknologisten ratkaisujen välillä. Kokonaisuudessaan merkittävimmäksi teemaksi nousi sairauden ymmärtäminen ja sen kanssa elämään oppiminen. Tärkeimpiä huomioita käyttäjän kannalta olivat lähdekritiikin harjoittaminen, sovellusten laadun huomioinen sekä itselle ja omalle sairaudelle toimivien ratkaisujen priorisoiminen.