Toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottoprojektit ovat pahamaineisia huonon onnistumisprosenttinsa ja korkean budjetin ja aikatauluylitystensä vuoksi. Siksi tietojärjestelmätieteen tutkimuksessa onkin jo pitkään tutkittu näiden projektien kriittisiä menestys- ja epäonnistumistekijöitä näiden monimutkaisten ja kalliiden projektien onnistumisen helpottamiseksi. Muutosjohtaminen on todettu lähes poikkeuksetta tärkeimpien kriittisten menestystekijöiden joukkoon ERP-projekteissa. Vaikka muutosjohtamistakin on tutkittu jo viime vuosituhannen puolivälistä asti omana johtamisen alanaan, ei ERP-kirjallisuuteen olla yhdistetty vakiintuneita muutosjohtamisen malleja ja teorioita juuri lainkaan, vaan muutosjohtamista on tutkittu ERP-kontekstissa lähinnä empiirisesti. Tässä tutkielmassa vastataan tähän tutkimusaukkoon kehittämällä suunnittelutieteellisen tutkimuksen keinoin kirjallisuudesta muutosjohtamisen malli, jossa yhdistetään suurimmat vakiintuneet muutosjohtamisen mallit ja ERP-kirjallisuuden projektivaiheet ja muut menestystekijät. Tutkimus tehtiin toimeksiantona kansainväliselle ERP- ja muita yritysjärjestelmiä toimittavalle Fellowmindille, jonka kokeneita projektipäälliköitä ja Advisor-roolin henkilöitä haastattelemalla validoitiin kehitettyä kirjallisuudesta johdettua muutosjohtamismallia. Haastatteluissa todettiin kirjallisuudesta johdetun mallin sisältävän sekä projektinhallinnallisesti että muutosjohtamisen kannalta realistisia ja tavoiteltavia asioita, mutta sen jaottelu ja visuaalinen esitystapa eivät aivan vastanneet kohdeorganisaation business tarpeita. Näiden kommenttien perusteella malli mukautettiin vielä kohdeorganisaation tarpeita paremmin vastaavaksi ja mukautettua mallia tullaan käyttämään Fellowmindin muutosjohtamisen tuotteistuksen ja työskentelyn pohjana. Tämä tutkielma tarjoaa myös akateemisesti uudenlaisen synteesin olemassa olevan ERP- ja muutosjohtamiskirjallisuuden rajapinnassa yhdistäen vakiintuneiden muutosjohtamismallien vaiheet vakiintuneisiin ERP-projektivaiheisiin. Tutkimuksen kirjallisuudesta johdettu malli tarjoaa lukuisia potentiaalisia jatkotutkimusaiheita muutosjohtamisen ja ERP-projektien rajapinnassa sekä esimerkiksi mahdollisia validointimahdollisuuksia tapaustutkimuksen keinoin.