Klaani - tarina Sammakoitten suvusta
Klaani (rinnakkaisnimi)
Klanen - berättelsen om Grudornas släkt (ruotsinkielinen nimi)
Clan, The - Tale of the Frogs (englanninkielinen nimi)
Clan, Le - L'histoire d'une famille des Grenouilles (ranskankielinen nimi)
Clan, Der - eine Geschichte über die Frösche (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Klaani - tarina Sammakoitten suvusta
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
K12 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Tampereen Työväen Nyrkkeilijöiden jäseniä (vangit, vartijat) ,
Tampereen Työväen Nyrkkeilijöiden jäseniä (vangit, vartijat)Hae aiheista |
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
10.4.-1.8.1984 - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
Helena Ylänen (Helsingin Sanomat 1.12.1984) katsoi Klaanin olevan "perin romanttinen elokuva, sillä tavalla kuin esimerkiksi hiljaisista ja vahvoista miehistä kertovat lännenfilmit ovat romanttisia. Se luottaa ihmisen ainutkertaiseen arvoon. Se on viihdyttävä ja hyvää tekevä elokuva, vaikkei se amerikkalaisten viihdeklassikoiden tapaan kerro sujuvasti tarinaa välittääkseen sitten notkeasti, kuin tiskin alta, omaa maailmankuvaansa. Klaanissa teema hallitsee kerrontaa. Se leimaa muodon toteavaksi, episodiseksi." Moni arvostelija piti Klaania syksyn merkittävimpänä kotimaisena. "Elokuvan suuri ansio on", tunnusti Antero Laiho (Turun Päivälehti 1.12.1984), "ettei se missään vaiheessa rupea moralisoimaan tai antamaan väkinäisiä selityksiä, kuten monissa rikoksesta kertovissa elokuvissa on tapana. Vaikka Klaanissa on vähän varsinaisia dramaattisia nousukohtia, sen kerronta etenee sujuvasti ja katsojan kiinnostus pysyy koko ajan vireänä. Ohjaaja on rytmittänyt elokuvansa esimerkillisesti." Myös Jarno Mällinen (Kaleva 1.12.1984) tunnusti Kaurismäen ammattitaidon tarinankertojana mutta moitti käsikirjoitusta, jonka "perusvikana, tosin ainoana vikana jos halutaan olla tarkkoja, on tarinan laajuus. Kaikkein kunnollisinta jatkuvuutta ei saavuteta, sillä juonessa on mukana aivan liian monta henkilöä ja tapahtumaketjua, jotta ne jokainen voitaisiin esitellä tarvittavalla perinpohjaisuudella. Tietty episodimaisuus rasittaa muuten loistokkaan Klaanin rakennetta, joskaan ei sitä romahdutakaan." Jarmo Valkola (Keskisuomalainen 30.11.1984) nosti esille Anssi Tikanmäen musiikin, jonka "'sibeliaaniset', suomalaismetsien kaikuja kertailevat sävelkulut istuvat tosi hyvin elokuvan kerronnalliseen rakenteeseen. Musiikkiteemoilla tuetaan tarinan dramaattista etenemistä, samalla ne ovat eräänlaisia tunnusmerkkejä tietyille kohtauksille. Lyyrisissä ja idyllisissä jaksoissa käytetään huilun ja kitaran yhteisvaikutuksena synnytettyä pehmeälinjaista säveljuoksutusta, dramatiikan tiivistyessä muuttuvat musiikilliset linjat massiivisemmiksi tuoden esille tiivistetympiä tunnetiloja." Näyttelijäsuorituksia pidettiin usein epätasaisina. Hannu Waaralan (Vastin 7.12.1984) mielestä "rakkaustarinaan Markku Halmeen ja Minna Soisalon välillä sisältyy aavistuksenomaista pidättyvyyttä, herkkyyttä, joka muodostaa tarpeellisen lyyrisen elementin muuten niin rajulle Sammakkojen elämänmenolle". Monet katsoivat kuitenkin kokemattoman pääparin kalpenevan ammattinäyttelijöiden, erityisesti Juhani Niemelän, Kari Väänäsen ja Lasse Pöystin, seurassa. "Juhani Niemelän juoppohullu Samuli välittyy poikkeuksellisella koskettavuudella", ylisti Valkola. "Hänen hurjakiiltoisissa silmissään elää välke Samulista, sairaasta, lääkkeillä elävästä ihmisrauniosta [- -]. Myös sivurooleissa on hyviä tyyppejä. Erityisesti Soli Labbartin kiihkeydellä ja intohimolla tulkitsema isoäidin rooli piirtyy voimallisena mieleen, samoin kuin Eila Halosen Raakel." Yksittäisistä kohtauksista näkemyksiä jakoi erityisesti Kari Väänäsen esittämän Leevin pitämä oikeudenkäyntipuhe. Sakari Toiviaisen (Ilta-Sanomat 30.11.1984) mielestä elokuva sai päälletunkevassa saarnassa "tarpeettoman osoittelevia piirteitä". Laiho taas laski kohtauksen niiden upeiden jaksojen joukkoon, jotka "eivät jää irrallisiksi ihasteltaviksi vaan kannattavat koko elokuvan kerrontaa, kiihdyttävät sitä eteenpäin". - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Valehtelijan (1981), Saimaa-ilmiön (1981) ja Arvottomien (1982) jälkeen Mika Kaurismäki halusi tehdä "kansanomaisen, suuren yleisön elokuvan", tiesi lehdistötiedote Klaanin kuvausten käynnistyessä. Tauno Kaukosen romaanin "jännittävä, dramaattinen tarina, värikkäät henkilöhahmot ja vivahteikas dialogi" nähtiin hyvänä pohjana tällaiselle elokuvalle. "Lisäksi kirja antoi tavanomaisesta poikkeavan näkökulman suomalaisuuteen", ensi-illan lehdistöesite jatkoi, "ja sen kautta oli mahdollista tutkia tätä suomalaista itsetuhoviettiä, kansallista melankoliaa, jota usein virheellisesti nimitetään suomalaiseksi kansanluonteeksi." Tauno Kaukonen (1929-1983) oli tamperelainen työläiskirjailija, jonka esikoisromaani Klaani oli tapaus ja arvostelumenestys ilmestyessään 1963. Kirjan elokuvalliset mahdollisuudet huomattiin pian, sillä jo 1965 Aito Mäkinen suunnitteli aiheesta elokuvaa, tuottajana Anssi Mänttäri ja Lasse Pöysti eräässä pääosassa, mutta hanke kariutui rahoitusvaikeuksiin. Kaukonen itse ei ehtinyt kuulla teoksensa uudesta tulemisesta, sillä hän kuoli kesällä 1983, pari kuukautta ennen kuin Mika Kaurismäki päätti ottaa Klaanin uuden elokuvansa pohjaksi. Käsikirjoitus valmistui Mika ja Aki Kaurismäen yhteistyönä. Eeppisten mittasuhteiden romaani ei antautunut helpolla elokuvaksi, ja tarinan ja tekstin muokkaus jatkui kuvauksissa ja vielä leikkausvaiheessa. Valmis elokuva poikkeaa monin osin käsikirjoituksesta, kohtauksia on lyhennetty tai jätetty pois, ja esimerkiksi loppu on rakennettu kokonaan uudelleen - käsikirjoituksen mukaan Aleksanteri karkaa järvelle ja hukuttautuu. Kansainvälistä levitystä varten Mika Kaurismäki leikkasi kahden tunnin elokuvasta 20 minuuttia lyhyemmän englanninkielisen version. Lyhennetty versio nähtiin myös vuoden 1996 televisioesityksessä. Lasse Pöystin ja muiden kokeneiden ammattilaisten rinnalla esiintyivät amatöörit Minna Soisalo ja Sakari Rouvinen ensimmäisissä elokuvaosissaan. Markku Halmeella oli ollut miespääosa jo Mikko Niskasen elokuvassa Mona ja palavan rakkauden aita (1983). Sampsa Nuotion nimi on elokuvan lopputeksteissä virheellisesti muodossa Sampo Saaristo-Nuotio. - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Klaani Säv. ja sov. Anssi Tikanmäki Anssi Tikanmäen studio-orkesteri (off, alkutekstimusiikki), 0' 40". Levytykset: Anssi Tikanmäki; Beta BESS-107, 1984; Megamania, BRLP-2, 1989. 2. Suvesta syksyyn Säv. Unto Mononen, san. Reino Helismaa Eino Grön, laulu, ja Matti Viljasen orkesteri (off), 1' 10". Levytys: Eino Grön; Philips PF-340634, 28.-30.7.1963. 3. Boulevard of Broken Dreams / Särkyneen toiveen katu Säv. Harry Warren Jörgen Petersen, trumpetti (off), 2' 10". Levytys: Jörgen Petersen, trumpetti; Columbia 5E 054-34470, 1968. 4. Memoirès Säv. ja sov. Anssi Tikanmäki Anssi Tikanmäen studio-orkesteri (off), 0' 55". Levytys: Anssi Tikanmäki; Megamania BRLP-2, 1989. 5. Sømanden og stjernen / Tähti ja meripoika Säv. Bror Karlsson Es. Kari Väänänen, vihellys (playback), 0' 25". 6. I Saw Her Standing There Säv. ja san. John Lennon - Paul McCartney, sov. Casablanca Vox Markku Toikka, laulu, ja Casablanca Vox (off), 1' 15". Levytys: Casablanca Vox; Megamania MGS-101, 1985. 7. Katulyhdyt Säv. ja san. F. Voitto Es. "vanki", laulu (playback), 0' 25". 8. In Memoriam Säv. ja sov. Anssi Tikanmäki Anssi Tikanmäen studio-orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 3' 35". Levytys: Anssi Tikanmäki; Megamania BRLP-2, 1989. 9. Virsi 332 ("Sun haltuus, rakas Isäni --") Säv. ja san. Basilius Förtsch, suom. tuntematon Es. "hautajaisväki", laulu (100 %), 0' 35". 10. Balladi Säv. ja sov. Anssi Tikanmäki, san. Juice Leskinen Päivi Portaankorva, laulu, ja Anssi Tikanmäen studio-orkesteri (off), 2' 15". Levytykset: Anssi Tikanmäki ja Päivi Portaankorva; Beta BESS 107, 1984 ja Love Records LXCD-622, 1998. Huomautuksia: Anssi Tikanmäen Klaani ja Memoirès toistuvat taustamusiikin teemoina. Levyllä Megamania BRLP-2 on myös Tikanmäen sävellys Hatkat, joka ei sisälly elokuvaan. Televisiosta kuuluu jalkapallo-ottelun taustalla marssimusiikkia ja kuorolaulua (off), 1' 10". - Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan. |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Tampereen kaupunki, TAMY, TV-2, TTT, Jukka Kulmala, Pertti Paltila, Seppo Saarinen, Lauri Joensuu, Armas Littunen, Karl von Kügelgen, Pispalan asukkaat, Finlayson Oy, Oy Braun Ab, Pispalan Pulteri, Porin Prikaati, Tampereen poliisilaitos, Tampereen oikeustalo |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|