Tilinteko
Uppgörelse (ruotsinkielinen nimi)
The Final Arrangement (englanninkielinen nimi)
P.O.S.T. (työnimi)
Finna-recension
Tilinteko
Sparad:
| Genre | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Åldersgräns | ||||||||||||||||
|
K12 |
||||||||||||||||
| Skådespelare | ||||||||||||||||
|
Okrediterade skådespelare
Assistenter
Lavian nuorisoseuran näytemäkerho (vaalitilaisuuden yleisöä), Eläkeliiton Kankaanpään yhdistyksen jäseniä (kirkkokansaa / ihmisiä vaalivalvojaisissa) ,
Lavian nuorisoseuran näytemäkerho (vaalitilaisuuden yleisöä), Eläkeliiton Kankaanpään yhdistyksen jäseniä (kirkkokansaa / ihmisiä vaalivalvojaisissa)Sök bland ämnen |
||||||||||||||||
| Övriga upphovsmän | ||||||||||||||||
|
Okrediterade
|
||||||||||||||||
| Produktion | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Visningar | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Inspelningsplatser | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Inspelningsdatum | ||||||||||||||||
|
Syyskuu - lokakuu, joulukuu 1986 - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Innehållsbeskrivning | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Pressöversikter | ||||||||||||||||
|
Olli Mannisen (Iltalehti 13.2.1987) mielestä "Aaltosen western-henkinen välienselvittely" edusti "Filmtotalin tuotantoyhtiöiden parasta elokuvaa sitten Mika Kaurismäen Rosson. [- -] Tilinteko ei ole varsinaisesti toimintaelokuva, vaikkakin luonnollisesti sen jännitys tihenee laueten pistävän tikarin iskuun. Se on pikemminkin filosofoiva rikoselokuva, joka pohtii ihmisessä elävää pahuutta. Voiko ihminen paeta menneisyyttään? Onko ihmisen kannettava loppuikänsä virheittensä taakkaa? Voiko parannuksen tehnyt ihminen jatkaa elämäänsä leimautumatta? Onko nykyihmisellä moraalia, omaatuntoa? Aaltosen yhdessä Aki Kaurismäen kanssa tekemä käsikirjoitus välttää ihmisten lokeroimisen sosiaalisen asemansa mukaan. Henkilökuvat ovat riittävän moniulotteiset, jotta elokuvan asetelmat niiden avulla kytkeytyvät laajempiin raameihin." "Linjaa on, taustaa ei" otsikoi arvostelunsa Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 14.2.1987), joka moitti elokuvaa liiallisesta pelkistämisestä: "Runsaan tunnin aikana katsoja ei kahdesta päähenkilöstä tule tietämään todellakaan muuta kuin sen, että Varjola [- -] ja Nieminen [- -] ovat tehneet yhteisen ryöstömurhan. [- -] Aikatasot ovat täysin sekaisin. Fyysisesti miehet eivät muutu tippaakaan kaikkina vuosina. Nikkari ja Niemelä ovat vahvasti persoonallisia näyttelijöitä, joilla vain ei tässä ole juuri näyttelemistä. Niinpä Tilinteon aivan helposti varastaa nimiinsä Kaija Pakarinen, jonka parturityttö Leena on elokuvan ainoa ns. inhimillisellä tasolla avautuva ja toimiva ja kiinnostava henkilö, hieno ja herkkä näyttelijätyö." Useimmilta kriitikoilta miespääosienkin esittäjät saivat kiitosta: "Niemelä vetää synkkyydessään ja peräänantamattomuudessaan vertoja amerikkalaisille veriveljilleen ja suoriutuu kaurismäkeläisestä epäpuheestakin niin hyvin kuin siitä vain voi" kirjoitti Minna Tawast (La Strada 2/1987). "Esko Nikkarin esittämä Varjola [- -] on äänenpainojaan myöten sellainen 'yhteisten asioittemme hoitaja', jollaiseksi kyyninen aikamme on poliitikon mieltänyt. Vaalivoittoaan juhlivan Varjolan hysteerinen naurukohtaus ravintolan vessassa on huikea näyte Nikkarin ammattitaidosta." - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Bakgrund | ||||||||||||||||
|
Veikko Aaltonen (s. 1955) opiskeli Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja tv-linjalla ja ohjasi neljännen vuosikurssin oppilastyönään lyhytelokuvan Matkalla (1980), jota esitettiin elokuvateattereissa Mika Kaurismäen Valehtelijan (1981) alkukuvana. Aaltonen vaikutti Villealfa-yhtiön perustajajäsenenä ja toimi äänittäjänä (Saimaa-ilmiö, 1981) ja leikkaajana (Rikos ja rangaistus, 1983) Kaurismäkien elokuvissa sekä käsikirjoittajana ja apulaisohjaajana Rauni Mollbergin elokuvissa Milka (1980) ja Tuntematon sotilas (1985). Aaltosen pitkä esikoinen Tilinteko perustui lähtökohdiltaan tositapauksiin, kahteen samansukuiseen postiryöstöön, jotka oli tehty Parkanossa vuonna 1979 ja Mouhijärvellä 1981. Käsikirjoitus käynnistyi Aaltosen ja Aki Kaurismäen yhteistyönä heidän keskusteltuaan John Sturgesin elokuvasta Mies astui junasta / Bad Day at Black Rock (1955): "Ajattelimme sen pohjalta muutamia näyttelijöitäkin, Niemelää ja Nikkaria ainakin", Aaltonen kertoi Filmihullun (5/1993) haastattelussa. "Parin kuukauden kuluttua Aki soitti minulle ja sanoi, että jos minulla on kuukauden päästä aikaa, voimme käynnistää tuotannon. Sanoin Akille, että 'selvä juttu, pitääpä kirjoittaa käsikirjoitus'. Käsikirjoitus oli jäänyt pelkän ideoinnin asteelle ja sellaiseksi se jäikin: siitä ei tullut kuin parikymmentäliuskainen käsis, jonka minä keskustelujemme pohjalta kirjoitin. Käsikirjoitus jäi keskeneräiseksi ja sen jokainen näkee valmiista elokuvastakin." Sturgesin elokuvan rinnalla Tilinteon mallina ovat vaikuttaneet amerikkalaisen westernin ja film noirin asetelmat, joissa yksinäinen kostaja etsii käsiinsä kunnialliseen asemaan nousseen petturin - esimerkkeinä Marlon Brandon Vihan riivaama / One-eyed Jacks (1961) tai Jacques Tourneurin Varjot menneisyydestä / Out of the Past (1947). Filmihullun haastattelussa Aaltonen nosti esiin myös Jean-Pierre Melvillen ranskalaiset rikoselokuvat. Kotimaisista Tilinteon lähin sukulainen on Aarne Tarkaksen Hän varasti elämän (1962), jossa rikollinen murhan jälkeen naamioituu kunnialliseksi kansalaiseksi ja nousee yhteisönsä tukipilariksi. Tilinteko kuvattiin syys-joulukuussa 1986 kaikkiaan vain kymmenen kuvauspäivän aikana. Elokuvaa mainostettiin helmikuun 1987 eduskuntavaalijulisteiden rinnalle sijoitetulla Esko Nikkarin kuvalla ja tekstitiedoilla. Esikoiselokuvansa jälkeen Aaltonen jatkoi äänittäjän, leikkaajan, apulaisohjaajan ja myös tuotantopäällikön tehtävissä. Hänen seuraava pitkän elokuvan ohjaustyönsä Tuhlaajapoika valmistui 1992. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Musik | ||||||||||||||||
|
1. Aavaa preeriaa Säv. ja san. Hannu Nurmio Es. Jouko Jokinen, laulu (100 %), 0' 40". 2. "Tilinteko-teema" Säv. ja sov. Leo Friman 1) Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 2' 25". 2) Studio-orkesteri (off, lopputekstit), 2' 20". 3. Rattaanpyörä Säv. Toivo Kärki, san. Rauni Kouta, sov. Pauli Granfelt ja Toivo Kärki Henry Theel, laulu, ja yhtye (off, radio), 1' 30". Levytys: Henry Theel; kokoelmalla Henry Theel - Kulkurien kaiho CBS Records S 64776, 1971. 4. Dein ist Mein ganzes Hertz / Du är min hela värld / Sun on mun sydämein operetista Das Land des Lächelns / Leendets Land / Hymyn maa Säv. ja san. Franz Léhar, ruots. san. Holzhausen Jussi Björling, laulu ruotsiksi, ja orkesteri (off, radio), 1' 20". Levytys: Jussi Björling; Decca GRV 4, 1960 (alkuperäisäänitys vuodelta 1959). 5. Harmaat silmät Säv., san. ja sov. Toivo Kärki Henry Theel, laulu, ja Electro-orkesteri (off, radio), 2' 15". Levytys: Henry Theel ja Electro-orkesteri, joht. Toivo Kärki; Electro 3114, 1946. 6. Syyspihlajan alla Säv. Arvo Koskimaa, san. Veikko Virmajoki, sov. Raimo Salminiemi Es. Markus Allan, laulu, ja Raimo Salminiemi, haitari (100 %), 3' 00". 7. Petite fleur / Pieni kukkanen Säv. Sidney Bechet, sov. Jaakko Salo, suom. san. Sauvo Puhtila Laila Kinnunen, laulu, ja Jaakko Salon yhtye (off), 0' 35". Levytys: Laila Kinnunen ja Jaakko Salon yhtye; Scandia KS 323, 1959. 8. You Are My Thrill Säv. ja san. Jay Gorney - Sidney Clare Billie Holliday, laulu, ja Gordon Jenkinsin orkesteri (off, radio), 2' 45". Levytys: Billie Holliday ja Gordon Jenkinsin orkesteri; MCA Records 256 1912, 1988 (alkuperäinen savikiekkolevy vuodelta 1949). 9. Virsi 440 ("Jo vääryys vallan saapi - -"; vuoden 1938 virsikirjassa) 1. ja 2. säkeistö Säv. koraalitoisinto Mikkelistä, ruots. san. Haquin Spegel, suom. san. Elias Lönnrot Es. Esko Nikkari ja "kirkkokansa", laulu (100 %), 0' 40". 10. Pojat Säv. trad. unkarilainen, san. Sauvo Puhtila, sov. Jaakko Salo Laila ja Ritva Kinnunen, laulu, ja Jaakko Salon orkesteri (off), 1' 00". Levytys: Laila ja Ritva Kinnunen ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS 431, 1962. 11. Des Grieux'n aaria "Tra voi belle" oopperan Manon Lescaut I näytöksestä Säv. ja libretto Giacomo Puccini Jussi Björling, laulu, ja Firenzen musiikkijuhlien orkesteri, joht. Alberto Erede (off), kahteen otteeseen, yht. 1' 00". Levytys: Jussi Björling ja Firenzen musiikkijuhlien orkesteri, joht. Alberto Erede; Decca GRV 1960 (alkuperäisäänite vuodelta 1959). Huomautuksia: "Tilinteko-teeman" eri osat toistuvat elokuvan taustamusiikissa. Esko Nikkari hyräilee laulua Sininen uni (Säv. Tapio Rautavaara, san. Martti Haavio) (100 %), 0' 30". - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Tack | ||||||||||||||||
|
Suomen elokuvasäätiö, Arthouse, Jörn Donner Productions, Finnkino, Jaakko Talaskivi, V. Keto-Seppälä, Lavian kunta, Kankaanpään kaupunki, Parturi-kampaamo Kuusiniemi, Lavian Nuorisoseuran näytelmäkerho, Eläkeliiton Kankaanpään yhdistys, Pentti Vaahtera, Antti Saarinen, Lavian, Suodenniemen ja Kankaanpään seurakunnat, Hotelli Pohjanlinna, Sanoma Oy, Osto- ja myyntiliike Nurkka |
||||||||||||||||
| Inspektionsdetaljer | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Tekniska fakta | ||||||||||||||||
|