Jäähyväiset presidentille
Farväl, herr president (ruotsinkielinen nimi)
Farewell, Mr. President (englanninkielinen nimi)
Finna-recension
Jäähyväiset presidentille
Sparad:
| Genre | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Åldersgräns | ||||||||||||||||
|
K14 |
||||||||||||||||
| Skådespelare | ||||||||||||||||
|
Okrediterade skådespelare
Assistenter
Hilja Heiskanen, Raul Lahtinen, Anna-Liisa Luukkanen, Esko Poikola, Bertta Pyykkö, Maija Rossi, Petri Sivanen, Eino Soininen, Teuvo Toivonen, Hilkka Töyrylä, Kaj Vilerme (ihmisiä 1. ravintolassa)<br /><br />Eila Aalto, Sirpa Ahokas, Tiina-Riitta Alanen, Päivi Annala, Kati Björkqvist, Sakari Bäckman, Merja Elfving, Tuula Grönberg-Villanen, Tapio Gröndahl, Ritva Haapanen, Raija Hautala, Hannu Hirvilammi, Erja-Liisa Huttunen, Hannele Ingman, Anneli Kesseli, Johannes Kotitie, Marjukka Listola, Matti Mäntysalo, Tuula Mäntysalo, Pekka Nurmi, Vali Oksala, Kari Parkkinen, Kalevi Puttonen, Ulla-Maija Rantalainen, Sakari Saunala, Marja Sinisalo, Marja Thomander, Nina Tunninen, Anne Viljakainen, Petri Väänänen (ihmisiä ravintola Valentinossa)<br /><br />Hanna Ahtiainen, Riikka Ahtiainen, Tuulia Pakarinen, Aila Pelkonen, Tomi Salo, Michael Weckström, Pauliina Wickholm (ihmisiä tanssipaikalla)<br /><br />Markku Junno, Jari Levanoja, Mikael Monola, Mikko Ulvinen, Matti Vaissalo (poliiseja) ,
Hilja Heiskanen, Raul Lahtinen, Anna-Liisa Luukkanen, Esko Poikola, Bertta Pyykkö, Maija Rossi, Petri Sivanen, Eino Soininen, Teuvo Toivonen, Hilkka Töyrylä, Kaj Vilerme (ihmisiä 1. ravintolassa)<br /><br />Eila Aalto, Sirpa Ahokas, Tiina-Riitta Alanen, Päivi Annala, Kati Björkqvist, Sakari Bäckman, Merja Elfving, Tuula Grönberg-Villanen, Tapio Gröndahl, Ritva Haapanen, Raija Hautala, Hannu Hirvilammi, Erja-Liisa Huttunen, Hannele Ingman, Anneli Kesseli, Johannes Kotitie, Marjukka Listola, Matti Mäntysalo, Tuula Mäntysalo, Pekka Nurmi, Vali Oksala, Kari Parkkinen, Kalevi Puttonen, Ulla-Maija Rantalainen, Sakari Saunala, Marja Sinisalo, Marja Thomander, Nina Tunninen, Anne Viljakainen, Petri Väänänen (ihmisiä ravintola Valentinossa)<br /><br />Hanna Ahtiainen, Riikka Ahtiainen, Tuulia Pakarinen, Aila Pelkonen, Tomi Salo, Michael Weckström, Pauliina Wickholm (ihmisiä tanssipaikalla)<br /><br />Markku Junno, Jari Levanoja, Mikael Monola, Mikko Ulvinen, Matti Vaissalo (poliiseja)Sök bland ämnen |
||||||||||||||||
| Övriga upphovsmän | ||||||||||||||||
|
Okrediterade
|
||||||||||||||||
| Produktion | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Visningar | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Inspelningsplatser | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Inspelningsdatum | ||||||||||||||||
|
28.7. - 19.9.1986 - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Innehållsbeskrivning | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Pressöversikter | ||||||||||||||||
|
Sakari Toiviaisen (Ilta-Sanomat 16.1.1987) mielestä Jäähyväiset presidentille oli "näinä aikoina harvinaisuus: hyvin tehty toimintaelokuva supisuomalaisessa ympäristössä supisuomalaisin ihmisin. Kassilan elokuvasovitus näyttää esimerkillisen tiiviiltä ja jäntevältä: draamassa ei ole ylimääräistä painolastia eikä kerronnassa tyhjäkäyntiä. [- -] Toisaalta Kassila ei hukkaa aikaa myöskään ihmiskuvaukseen, mutta kiitettävällä tavalla luonnekuvia syntyy jo 'lennosta', käytöksen, eleiden ja puhetapojen tarkkailusta tai siitä miten ihmiset reagoivat tilanteisiin. Elävöittäviä yksityiskohtia kerääntyy pitkin matkaa ympäristöstä ja esineistöstä." Erkka Lehtolakaan (Aamulehti 17.1.1987) ei kiistänyt ammattitaitoista ja viihdyttävää toteutusta mutta katsoi, että jos "halutaan lähestyä jännityselokuvan genreä sisältäpäin tai luoda rikoksen ja yhteiskunnan välille dialektinen ja todellisuutta kehittelevä suhde, niin Jäähyväiset presidentille jää reippaan askeleen päähän näin vaateliaista tavoitteista. Matti Kassilan toiminnallisesti luistava elokuva kompuroi perusideansa heikkoudessa. Pentti Kirstilän romaanin päähenkilönä on psykopaatti, joka uhoaa, että [- -] 'mitä suurempi pomo, sitä suurempi sika'. Tämä 'sika' on siis ammuttava [- -]. Elokuvan yhteiskunnallinen viitetausta jää värittömäksi, koska perusideoita on vain tämä yksi." Myös Pentti Stranius (Kansan Ääni 5.2.1987) kaipasi syvällisempää yhteiskunnallista analyysiä ja kysyi, miksi asehullun tarjoilijan naama nykii ja miksi hän on väkivaltainen tyttöystäväänsä kohtaan: "Eikö kliseitä ole vähän liikaa? Vähempikin olisi riittänyt. Vai eikö terroristista yksinkertaisesti uskalleta piirtää sympaattisempaa kuvaa? Vaikka Hannu Lauri näyttelee hyvin ja on selvästi valmistautunut rooliinsa, tarjoilija Asko Mertasen terroristihahmo on 'liian tosi' ja ilmeinen - ja siksi myös epäuskottava." Murhaajan hahmo jakoi kriitikoiden mielipiteitä. Heikki Eteläpään (Uusi Suomi 17.1.1987) mielestä Hannu Lauri teki avainhenkilönä "hyvin jännittävän, voi sanoa karismaattisen keskeisen näyttelijätyön", kun taas Helena Ylänen (Helsingin Sanomat 17.1.1987) epäili, saako hahmosta "ihmistä, edes skitsofreenia kasaan". Muuten Ylänen jakoi kiitosta: "Poliisien nokkaa, hoksaavaista ylietsivää esittää Antti Litja, jolle rooli on kirjoitettu viimeistä riviä myöten, ja hän tekee sille kunniaa. Yksikään äänenpaino ei ole falski tai väärä. Tarmo Manni esittää vallastaan nauttivaa presidenttiä nautittavan ilkeästi." - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Bakgrund | ||||||||||||||||
|
Matti Kassilan 31. elokuva Jäähyväiset presidentille merkitsi ohjaajan paluuta siihen rikos- ja jännityselokuvan lajiin, jonka parissa hän oli työskennellyt jo uransa alkuvaiheessa (Radio tekee murron, 1951) ja sittemmin komisario Palmu -sarjassa (1960-1969). Käsikirjoituksen Pentti Kirstilän romaanista Kassila teki yhdessä poikansa Taavi Kassilan kanssa: "Ei sitä hirveästi tarvinnut muutella, käytimme kirjan perusrakennetta", Matti Kassila kertoi. "Lähinnä karsituksi joutuivat sivujuonena oleva tarjoilijan seksuaalimurha sekä poliisin rutiinityö." (Ruumiin kulttuuri 1/1987). Tarinan loppu kuitenkin muuttui: Kirstilän romaanissa se jää avoimeksi, kun taas elokuvassa jännitys huipennetaan dramaattiseen loppuratkaisuun. Ennen tarttumistaan Kirstilän romaaniin Kassila oli kiinnostunut Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää-romaaneista, mutta niiden elokuvaoikeudet olivat Åke Lindmanilla, joka jo 1980-luvulla ohjasi niitä tv-sarjoiksi Kari Uusitalon käsikirjoitusten pohjalta ja teki sittemmin myös elokuvan Harjunpää ja kiusantekijät (1993). Anssi Mänttäri puolestaan on sovittanut ja ohjannut Kirstilän Hanhivaara-romaaneita tv-sarjoiksi ennen ja jälkeen Kassilan elokuvan. Elokuvan suunnitteluvaiheessa, maaliskuussa 1986 tapahtunut Ruotsin pääministeri Olof Palmen murha pysähdytti Kassilan: "Arvelin, ettei tätä elokuvaa voi tehdä. Monet ystäväni ja asiantuntijat kuitenkin kehottivat jatkamaan" (Suomen Sosialidemokraatti 19.1.1987). Saman vuoden elokuussa, juuri kuvausten aikana sattunut ns. Mikkelin panttivankidraama oli "sekin elävä muistutus uudesta epävarmuuden ajasta": terrorismi saattoi olla arkipäivää myös Suomessa. Tampereen Työväen Teatterin Laila Räikälle, jonka rooliin kaavailtiin aluksi Eeva-Maija Haukista, Jäähyväiset presidentille tarjosi ensiesiintymisen elokuvassa, kun taas Tarmo Mannin vuonna 1944 alkanut ja yli 40 roolisuoritusta sisältänyt elokuvaura päättyi Urho Kekkosta muistuttavan presidentti-hahmon tulkintaan. Presidentti Kekkonen kuoli kuvausten aikana, elokuun viimeisenä päivänä 1986. Jäähyväiset presidentille sai ensi-iltansa 14 kopion voimalla 13 paikkakunnalla samanaikaisesti. Hieman yli 50 000 katsojaa eivät vastanneet tekijöiden tai elokuvan liikealan odotuksia: sekä Finnkinon Jukka Mäkelä että Filmikamarin Leo Nordberg kertoivat olleensa valmiita lyömään vetoa paremman yleisömenestyksen puolesta. (Uusi Suomi 4.7.1987, Kinolehti 6/1986). Skandia-Filmin konkurssin jälkeen elokuvalle tarkoitettu laatutuki annettiin Matti Kassilalle ylimääräisenä valtionpalkintona. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Musik | ||||||||||||||||
|
1. Takaa-ajo Säv. Heikki Sarmanto Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 2' 25". Levytys: Heikki Sarmannon studio-orkesteri; CBS 6504027, 1987. 2. Pihapihlaja Säv. Arvo Koskimaa, sov. ravintolaorkesteri Es. ravintolaorkesteri (100 %), 0' 50". 3. Emma Säv. trad., sov. ravintolaorkesteri Ravintolaorkesteri (off), 0' 30". 4. Odessa Säv. trad., suom. san. Martti ja J. Jäppilä, sov. ravintolaorkesteri Es. ravintolaorkesteri (100 %), 0' 30". 5. Viha rakkautta vaanii Säv. Heikki Sarmanto, sanat levytysversiossa Edu Kettunen 1) Studio-orkesteri (off), 1' 20". 2) Piano (off), 0' 40". 3) Studio-orkesteri (off, lopputekstit), 2' 15". Levytys: Riki Sorsa; CBS 6504027, 1987. 6. Rock Around the Clock / Tunnista toiseen Säv. Jimmy de Knight - Max C. Freedman, sov. ravintolaorkesteri Es. ravintolaorkesteri (100 %), 1' 30". Huomautuksia: Takaa-ajo on elokuvan pääteemoja ja toistuu toimintakohtauksissa. Viha rakkautta vaanii on elokuvan rakkausteema, jonka levytetyn version sanoitti Edu Kettunen. Sarmannon musiikkiin kuuluu myös teema "Murhaaja vaanii". - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Tack | ||||||||||||||||
|
Tasavallan Presidentin kanslia, Sisäasiainministeriö/Poliisiosasto, Helsingin Poliisilaitos: Harri Aaltonen, Tuomo Anttalainen, Osmo Haapamäki, Matti Isotupa, Markku Junno, Juhani Kontti, Jari Levanoja, Kari Saarela, Timo Ulvinen; Tampereen Poliisilaitos: Paavo Koskela, Tapio Kauramäki, Matti Ketola, Pekka Lantela, Kari Naskali, Aarne Tienari, Valto Tirkkonen, Juha Uitto; Poliisilaitosvarikko, Poliisiviestivarikko, Poliisiosaston tekninen toimisto, Valtion palo-opisto, TS-Salonki |
||||||||||||||||
| Inspektionsdetaljer | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Tekniska fakta | ||||||||||||||||
|