Kiljusen herrasväki

Herrskapet Kiljunen (ruotsinkielinen nimi)
That Kiljunen Family (englanninkielinen nimi)
La Famille Kiljunen (ranskankielinen käännösnimi)
Die Herrschaften Kiljunen (saksankielinen käännösnimi)
Aineiston käyttöoikeudet
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
QR-koodi

Aineistosta vastaa

Kiljusen herrasväki

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Jukka Sipilä, näyttelijä
Marja-Sisko Aimonen, näyttelijä
Jouni Lukus, näyttelijä
Kai Lemmetty, näyttelijä
Salli Pallasmaa, näyttelijä
Sessan, näyttelijä
Tuija Ahvonen, näyttelijä
Paavo Piskonen, näyttelijä
Markku Blomqvist, näyttelijä
Antti Litja, näyttelijä
Henry Martin, näyttelijä
Martti Pennanen, näyttelijä
Asko Sarkola, näyttelijä
Toivo Tuomainen, näyttelijä
Ari Piispa, näyttelijä
Risto Aaltonen, näyttelijä
Pentti Auer, näyttelijä
Jorma Pulkkinen, näyttelijä
Tapani Karhu, näyttelijä
Margit Lindeman, näyttelijä
Antti Peippo, näyttelijä
Eero Tuomikoski, näyttelijä
Eero Rinne, näyttelijä
Paavo Hukkinen, näyttelijä
Armas Jokio, näyttelijä
Yrjö Kallionpää, näyttelijä
Ior Svedlin, näyttelijä
Pekka Parviainen, näyttelijä
Maria Wolska, näyttelijä
Ilkka Koivisto, näyttelijä
Leila Jäntti, näyttelijä
Lasse Lindberg, näyttelijä
Heikki Kahila, näyttelijä
Timo Linnasalo, näyttelijä
Maarit Rinne, näyttelijä
Yrjö Tähtelä, näyttelijä
Reino Laine, näyttelijä
Helena Notkonen, näyttelijä
Reijo Tuomi, näyttelijä
Esa Pakarinen Jr., näyttelijä
Yrjö Knuuttila, kreditoimaton-esiintyjä
Raimo Ilaskivi, kreditoimaton-esiintyjä
Kreditoimattomat
Kullervo Kukkasjärvi, näyttelijä
Jaakko Talaskivi, näyttelijä
Jouko Lumme, näyttelijä
Tellervo Savela, näyttelijä
Signe Tiippana-Pajunen, näyttelijä
Veikko Kerttula, näyttelijä
Matti Kuortti, näyttelijä
Jouko Aaltonen, näyttelijä
Paul Jyrälä, näyttelijä
Lauri Kanerva, näyttelijä
Hannu Peltomaa, näyttelijä
Erkki Saarainen, näyttelijä
Pentti Valkeasuo, näyttelijä
Erkki Peltomaa, näyttelijä
Ville Mäkelä, näyttelijä
Irmeli Toivanen, näyttelijä
Tuula Pallasmaa, näyttelijä
Jouko Rinne, näyttelijä
Matti Paju, näyttelijä
Hannele Pennanen, näyttelijä
Georges Copeloussis, näyttelijä
Masaaki Hashimoto, näyttelijä
Kalle Kanerva, näyttelijä
Timo Reinikka, näyttelijä
Pertti Merimaa, näyttelijä
Jaakko Ahvonen, näyttelijä
Marketta Sadri, näyttelijä
Kauko Salmela, näyttelijä
Pia Jyrälä, näyttelijä
Anssi Kuortti, näyttelijä
Katja Kuortti, näyttelijä
Pirkko Arttio, näyttelijä
Marita Jyrkinen, näyttelijä
Tellervo Kukkasjärvi, näyttelijä
Marjatta Nissinen, näyttelijä
Aili Pallasmaa, näyttelijä
Sanelma Qvarnström, näyttelijä
Paula Siimes, näyttelijä
Eikka Helisalo, näyttelijä
Erkki Kalakari, näyttelijä
Eija Vilpas, näyttelijä
Sonja Jäämeri, näyttelijä
Saara Saarenpää, näyttelijä
Richard Tenholinna, näyttelijä
Leena Rinne, näyttelijä
Ruben Lehtonen, näyttelijä
Eero Ahre, näyttelijä
Petri Johansson, näyttelijä
Pekka Ketonen, näyttelijä
Esko Kovero, näyttelijä
Jukka Puotila, näyttelijä
Eero Saarinen, näyttelijä
Timo Toikka, näyttelijä
Jouni Tommola, näyttelijä
Muut tekijät
Kullervo Kukkasjärvi, tuottaja
Kullervo Kukkasjärvi, käsikirjoittaja
Matti Kuortti, käsikirjoittaja
Lasse Naukkarinen, käsikirjoittaja
Erkki Peltomaa, kuvaaja
Juha-Veli Äkräs, kuvaaja (operatööri)
Hannu Peltomaa, kuvaaja (kamera-assistentti)
Juho Gartz, leikkaaja
Paul Jyrälä, ääni
Jouko Lumme, ääni (apulaisäänittäjä)
Markku Kopisto, säveltäjä
Pentti Valkeasuo, lavasteet ja rekvisiitta
Erkki Saarainen, lavasteet ja rekvisiitta
Leila Jäntti, puvut
Irmeli Toivanen, puvut (puvustajan apulainen)
Marjatta Nissinen, maskeeraus
Kari Kekkonen, valot
Ville Mäkelä, valot
Aune Ollila, kampaus
Jouko Aaltonen, d99
Tellervo Savela, kuvaussihteeri
Jaakko Talaskivi, tuotantopäällikkö
Orvokki Taivalsaari, tuotantosihteeri
Jukka Virtanen, laulujen sanat
Pekka Parviainen, järjestäjä
Juhani Jotuni, järjestäjä
Kari Jyrälä, lähetti
Lauri Kanerva, valokuvaus ja graafinen suunnittelu
Jorma Korpinen, värimääritys
Tuomo Kattilakoski, miksaus (Sektio-Ääni)
Suomi-Filmi Oy, levittäjä
Kirjastopalvelu, levittäjä
Finnkino Oy, levittäjä
VLMedia Oy, levittäjä
Kreditoimattomat
Paul Jyrälä, musiikin äänitys
Jouko Rinne, järjestäjän apulainen
Ole Halén, muusikko
Seppo Hovi, muusikko
Oiva Isojärvi, muusikko
Jarmo Katajamäki, muusikko
Markku Kopisto, muusikko
Juhani Komulainen, muusikko
Reino Laine, muusikko
Aale Lindgren, muusikko
Jack Mattsson, muusikko
Vesa Mäkelä, muusikko
Gösta Möller, muusikko
Risto Pensola, muusikko
Heikki Raine, muusikko
Jaakko Raulamo, muusikko
Mikko Salo, muusikko
Eerik Siikasaari, muusikko
Kaj Westerlund, muusikko
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
2 716 224 mk
Rahoitus
Julkaistu
1981
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
20.11.1981
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Ritz, Studio 3, Sininen Kuu
Lahti: Kare
Oulu: Rio
Pori: Kino-Palatsi
Tampere: Kino-Palatsi
Turku: Kino-Palatsi
Vaasa: Ritz
Filmikopioiden määrä
10
Muut näytökset
  • 08.01.1982 Alfaromeo Suuri Näyttämö, Kuopio ensi-iltakierros
  • 08.01.1982 Maxim 1, Jyväskylä ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 06.05.1984 MTV1 Katsojia: 899 000
  • 15.02.1987 TV3
  • 05.01.1994 MTV3 Katsojia: 153 000
  • 06.12.2004 MTV3
  • 04.01.2008 MTV3
  • 27.06.2015 MTV3
Kuvauspaikat
Ulkokuvat

Lammi: Kilkon tila ympäristöineen (nyk.) Ronnintie 60 (Kiljusten talo)

Helsinki: Malmin lentokenttä (Kiljusten lähtö Helsinkiin), Hotelli Vaakuna Asema-aukio 2 (hotelli), Mannerheimintie Eduskuntatalon edustalla, Kaivokatu (autoajelu), puhelinkioski Mikonkadulla (puhelinkioski), Mannerheimin ratsastajapatsas nyk. Mannerheiminaukiolla (Mökö ja Luru "ratsastamassa"), Karamzininkatu (poliisiautot), Mannerheimintie, Aleksanterinkatu, Esplanadinpuisto (poliisit ajavat Kiljusia takaa), Esplanadin puiston lava (poliisisoittokunta), Kauppatori (Kiljuset matkalla Suomenlinnaan), Kaupungintalon parveke Pohjoisesplanadi 11-13 (ylipormestarin puhe), Helsingin edustan merialue (laivamatkat Suomenlinnaan ja Korkeasaareen), Suomenlinna (Kiljuset Suomenlinnassa), Katariinankatu - Aleksanterinkatu - Snellmaninkatu - Liisankatu — II linja - Kasarmikatu - Unioninkatu - Siltasaarenkatu - Sturenkatu (raitiovaunumatka), Kasarmikatu 22 (poliisiautot lähtevät), Linnanmäen puisto (puisto), Linnanmäen huvipuisto Tivolikuja 1 (huvipuisto), Korkeasaaren eläintarhan kameliaitaus, apinatalo ja ravintola (Kiljuset Korkeasaaressa), Senaatintori (vapautetut eläimet), Katajanokan kasino Laivastokatu (ylipormestarin juhlat), Hanasaaren hiilikasat (pojat laskevat mäkeä), Sörnäisten rantatie (matka teatteriin)

Vantaa: Helsinki-Vantaan lentoasema (lentoasema)

Espoo: Vermon ravirata (ravirata)

- Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan.

Sisäkuvat

Lammi: Kilkon tilan päärakennus (Kiljusten maalaistalo) (nyk.) Ronnintie 60

Vantaa: reittilentokone McDonnell - Douglas DC-8 Helsinki-Vantaan lentoaseman hallissa (lentokoneen matkustamo), Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajaterminaali (lentoasema)

Helsinki: Hotelli Vaakunan vastaanottotiski, aula, ruokasali, presidenttisviitti ja ravintolan kabinetti Asema-aukio 2 (hotelli), Suomenlinnan vankilamuseo (vankilamuseo), Salli Pallasmaan koti Maamiehentie 2 P (Plättä nukkuu), Valtionarkiston (nyk. Kansallisarkisto) vanha tutkijasali ja neuvonta Rauhankatu 17 (Valtionarkisto), A lehdet Oy Hitsaajankatu 10 (Oma Liesi -lehden toimitus), linja 3:n raitiovaunu keskustassa (raitiovaunu), liikenteen valo-ohjauskeskus Nervanderinkadulla (raitiovaunujen valvontakeskus), Linnanmäen huvipuiston Vekkula ja Naurutalo (huvipuisto), poliisilaitos Pieni Roobertinkatu 1-3 (sellin ovet suljetaan), Suomi-Filmi Oy:n pääkonttori Bulevardi 12 (Häyrysen toimisto), hissi Pohjoisranta 12 (BBC:n pääjohtaja hississä), Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n tv-studio 3, kahvila, käytävät ja tarkkaamo Ilmalantori 2 (Kiljuset televisioyhtiössä), Reinhold Kukkasjärven asunto Laivastokatu 14 A 6 (päätoimittaja Puputin koti), Katajanokan Kasino Laivastokatu 1 (ylipormestarin juhlat), Svenska Teaternin aula, katsomo, näyttämö ja orkesterimonttu Pohjoisesplanadi 2 (Kiljuset teatterissa)

- Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan.

Studiot

Helsinki: Satamakatu 3 (lentokentän terminaali, päätoimittaja Puputin huone, Kiljuset sellissä), Filminor Oy:n toimisto Laivastokatu 8-10 (uutistenlukija)

- Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan.

Sisältöseloste

Kuvausryhmä valmistautuu työhönsä maalaistalon pihamaalla. Kun kirjailija Jalmari Finne on maskeerattu kuvauskuntoon, hän alkaa kertoa omasta elämästään sekä Kiljus-kirjojen synnystä. Hän esittelee isä ja äiti Kiljusen, heidän lapsensa Mökön, Lurun ja Plätän sekä Pulla-koiran. Kirjailija pysyttelee jatkossakin "hengessä mukana", väliin kertojana, väliin elokuvan katsojien mutta ei henkilöiden näkemänä hahmona.

Kiljuset, joiden oikea sukunimi on Kiljander, ovat äänekäs ja erikoislaatuisia laitteita rakentava maanviljelijäperhe, jonka esi-isiin kuuluu muiden muassa "vihreän kullan keksijä". Eräänä päivänä Kiljuset saavat kirjeen, josta lukevat voittaneensa Oma Liesi -lehden kilpailussa palkintomatkan Helsinkiin arvioituaan oikein Suomen järvien lukumäärän, 60 001 kappaletta. He lähtevät matkaan ilman perheen pienintä, Plättää, ja aiheuttavat Kiljusperän lentokentällä hämmennystä otettuaan matkatavaraksi traktorilavallisen omia eväitä. Lähtiäisiksi isä jättää omatekoiseen puhelinvastaajaan viestin, jota Mökö ja Luru täydentävät ilmoittamalla, että Kiljusten omaisuus tullaan huutokauppaamaan juhannuksena.

Oman Lieden toimittaja Liisa Lehto ja valokuvaaja Reiska ovat Helsingissä Kiljusia vastassa ja pääsevät heti todistamaan Mökön ja Lurun kepposia. Kiljuset majoitetaan hotelli Vaakunaan, missä asuu myös tuntemattomana pysyttelevä BBC:n pääjohtaja, joka tulee myöhemminkin vähän väliä törmäämään Kiljusiin.

Kiljuset aloittavat Helsinki-kierroksensa katselemalla nähtävyyksiä ja soittamalla kovaäänisesti Plätälle, mikä toistuu tuon tuosta tulevinakin päivinä. Seuraavana aamuna Mökö ja Luru kiipeävät Mannerheimin ratsastajapatsaalle ja saavat poliisit peräänsä. Koko perhe pakenee poliiseja Suomenlinnaan, vaikkakin poliisit keskeyttävät takaa-ajonsa ryhmittäytyäkseen Esplanadin lavalle Helsinki-päivää juhlistavaksi soittokunnaksi. Suomenlinnassa Kiljuset herättävät huomiota keittämällä kahvit nuotiolla. Opas esittelee tyrmän, jossa Kiljusten esi-isä Karl Kiljander oli virunut 53 vuotta tyrkättyään Turun piispan Aurajokeen. Isä Kiljunen käy vielä äänekkäästi varmistamassa asian Valtionarkistossa. Paikalla on myös kirjailija Finnen henki, joka puolustautuu toteamalla, että oli filmaajien idea tuoda hänen luomuksensa arkistoon.

Oman Lieden päätoimittaja Puputti toteaa Reiskan ottamien kuvien epäonnistuneen, koska Kiljusia ei pysty pysäyttämään kuvaan. Hän saa puhelun isä Kiljuselta, joka ilmoittaa perheensä kadonneen. Mökö ja Luru ovat päätyneet hurjastelemaan raitiovaunulla ja saavat jälleen poliisit peräänsä. Takaa-ajo huipentuu Linnanmäen huvipuistoon, jossa koko perhe pidätetään. Päätoimittaja onnistuu kuitenkin vapauttamaan Kiljuset poliitikko Häyrysen avulla lupaamalla tälle vastapalvelukseksi vaalitukea ja hankkii Kiljusia käsitteleviin kirjoituksiin yksinoikeuden - lukemattomista valituksista huolimatta hän myöntää perheen tempausten kiinnostavan lukijoita.

Kiljuset kutsutaan television Tänään keittiössä -ohjelmaan valmistamaan äidin maailmankuulua kalakeittoa. Juuri ennen ohjelman alkua äidille ja pojille iskee luonnollinen hätä, joten isä joutuu yksin suoraan lähetykseen luennoimaan biodynaamisten perunoiden keittämisestä. Kun muu perhe saapuu paikalle, studion lavasteet alkavat luhistua, ja lähetys päättyy ilmoitukseen "hetkinen...". Mökö ja Luru saavat aikaan muutakin sekasortoa: he pimentävät koko Helsingin puhaltaessaan syntymäpäiväkakkunsa kynttilät sammuksiin ja aiheuttavat Korkeasaaren eläintarhassa "eläinvuodon".

Viimeisenä iltanaan Helsingissä Kiljuset päätyvät ylipormestarin seurapiirikutsuille. Juhlaväen tanssiessa isän ja äidin innostamina tangoa pojat karkaavat läheiselle hiilikasalle laskemaan mäkeä. Nokiset pojat noudetaan ylipormestarin autolla Kansallisteatteriin katsomaan Hamletin esitystä. Mökö ja Luru saavat Hamletin sekoamaan sanoissaan kesken monologin, eikä kirjailija Finnen kuiskausyrityksistä ole apua. Sekasorron yltyessä Hamlet alkaa laulaa Kiljusista kertovaa laulua, johon kaikki yhtyvät samalla kun ylipormestari kutsuu Kiljuset lavalle. Finne toteaa: "Näin hauskaa minulla ei ole koskaan ollut Kansallisteatterissa."

Palatessaan kotiin Kiljuset havaitsevat irtaimistonsa olevan huutokaupattavana. Tällä kerralla isä ei Mökön ja Lurun kehotuksesta huolimatta pane jäitä hattuun, vaan päätyy ajamaan poikia takaa kirjailijan myhäillessä Plättä polvellaan.

- Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan.

Aiheet
Lehdistöarviot

Kiljusen herrasväkeä tervehdittiin periaatteessa odotettuna aluevaltauksena. "Kiljusen herrasväki täyttää - miten tahansa vaatimattomasti ja/tai tavanomaisesti - tärkeää tehtävää", esitti Heikki Eteläpää (Uusi Suomi (myös Iltalehti) 21.11.1981) hyväksyntänsä. "Se on meikätuotannossa niin harvinainen koko perheen elokuva eikä varmasti vahingoita ketään. Oman mielikuvituksensa katsoja voi päästää uudelleen lentoon lukulampun ääreen palattuaan."

Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat 20.11.1981, 5.5.1984) piti kohtauksia hienostokutsuilla ja teatterissa "turhantärkeyden ja ummehtuneen kulttuuri-ilmapiirin tuuletuksina. [- -] Kiljuset on nähty luonnonlapsina, eräänlaisena terveenä luonnonvoimana suurkaupungin saasteessa ja kieroutuneessa elämänmuodossa. Heidät esitellään luonnonenergian käyttäjinä ja heidän kauttaan heitetään ajankohtaisia piikkejä vieraantunutta tapakulttuuria, hienostelevia Helsingin herroja, poliitikkoja ja virkamiehiä vastaan."

Tekijöiden ratkaisua siirtää tapahtumat nykyaikaan eivät kaikki ymmärtäneet. "Ei tässä sinänsä mitään pahaa ole", myönsi Erkka Lehtola (Aamulehti 21.11.1981), "mutta jokin kummallinen ristiriita syntyy siitä, että [- -] käsikirjoituksessa kuvataan perhettä, joka on ikäänkuin joltakin kaukaisemmalta vuosikymmeneltä - mutta joka ei näköjään sitä sittenkään ole. [- -] Lopullinen kysymys jääkin askarruttamaan: olisiko tekijöiden pitänyt mennä todella syvälle Jalmari Finnen kotoisesti absurdiin maailmaan vaiko tyytyä tekemään pintakomediaa nykyajasta?"

"Kiljusen herrasväkeä syytetään varmasti myös kaupallisuudesta", arveli MF (Mikael Fränti, Helsingin Sanomat 21.11.1981, 6.5.1984, 15.2.1987), "mutta minusta elokuva on rehellisesti kaupallinen: tehty idealistisesti viihdyttämään ja riemastuttamaan katsojia. Ja tärkeintä: sen ovat tehneet elokuvan ammattilaiset. Työryhmän tekemisen ilo hersyää katsomoon."

Toisaalta Kiljusen herrasväkeä pidettiin komediaksi liian pitkänä ja hitaana. Pentti Kejosen (Kaleva 6.5.1984) mielestä se "on farssina keskeneräinen elokuva. Sen perusongelmana on staattisuus, paikallaan pysyvyys, niin paradoksaaliselta kuin se herrasväen vauhdikasta menoa seuratessa tuntuukin. [- -] Elokuvan rytmiksi muodostuu kestoltaan erimittaisten tilanteiden mekaaninen yhteenliittäminen. Onnistuakseen tällainen farssikerronta edellyttää ainakin hyviä ajoitettuja tilanteita ja vitsejä. Niitä on kuitenkin vähän."

Markku Tuuli (Katso 49/1981) puolusti kuitenkin verkkaisuutta: "Jalmari Finnen riemastuttavat mölyperheestä tehdyt kirjat sisältävät runsaasti elokuvallisesti toimivia liikkeellisiä aineksia, jotka helposti olisivat voineet johtaa tolkuttomaan puskafarssiin. Tämän Kuortti on pitänyt aisoissa, ja niinpä Kiljusen herrasväki tekee varsinkin perheen kuvauksessa oikeutta Finnen osuvalle ja piikikkäälle huumorille."

- Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan.

Taustaa

Filminorissa oli jo 1970-luvun alussa suunniteltu koko perheen elokuvaa Jalmari Finnen lastenkirjasta Kiljusen herrasväki (1914), mutta tuolloin hanke raukesi siihen, että aihe oli varattu Yleisradiolle. Risto Jarvan kuoleman (1977) jälkeen Filminor antoi ohjaustilaisuuden Antti Peipolle (Ihmemies, 1979) ja Timo Linnasalolle (Aurinkotuuli, 1980), joiden elokuvien varsin heikon yleisömenestyksen jälkeen Finnen aihe otettiin uudelleen käsiteltäväksi: pitkän linjan filminorilainen, 1960-luvun lopulta lähtien yhtiössä äänittäjänä ja leikkaajana työskennellyt Matti Kuortti (1948-2010) ohjasi Kiljus-komedian esikoiselokuvanaan.

Kuortin, Kullervo Kukkasjärven ja Lasse Naukkarisen käsikirjoitus pohjautui löyhästi Finnen Kiljus-sarjan ensimmäiseen teokseen, jossa kerrotaan herrasväen Helsingin-seikkailuista. Käsikirjoittajien mukaan tämä tarjosi "pohjan herkulliselle ja hyväntahtoiselle vastakkainasettelulle maaseudun ja kaupungin kesken". Tarina nykyaikaistettiin "noudattaen Finnen menetelmää": "Tavallisissa saduissa on maalaisympäristö, koska ne ovat juuri siinä syntyneet. Minä vain panin sijalle nykyaikaisen elämän kaikkine keksintöineen. Tehtyäni tämän havainnon aloin kirjoittaa sen mukaan."

Finnen tiedetään olleen kiinnostunut elokuvasta ja istuneen lasten kanssa sunnuntaimatineoissa katsomassa amerikkalaisia mykkäfarsseja. Kiljus-sarjan toisessa teoksessa Kiljusen herrasväen uudet seikkailut hän itse asiassa kuvitteli, millaista olisi tehdä elokuva Kiljusista: "Kun Helsingissä levisi tieto, että Kiljusista tehdään siellä elokuva, syntyi tavaton levottomuus. Valtuusto kokoontui erikoiseen istuntoon, jossa vallitsi myrskyinen mieliala. Päätökseksi tuli, että ennenkuin mitään elokuvausta sallitaan Kiljusen herrasväestä, olisi Helsinki tyhjennettävä asukkaista."

Kullervo Kukkasjärven mukaan "Finnen tapa ottaa elokuvista vaikutteita kirjalliseen ilmaisuun lienee maailmanlaajuisestikin pioneeritekoja". Ensimmäinen Kiljus-elokuva Kiljusen pojat koulussa syntyikin jo vuonna 1921, näyttelijöinä "Norssin" ja "Ressun" pojat, kuten Aarne Rahunen (Elokuvateatteri-Suomen Kinolehti 2/1946) myöhemmin muisteli, sekä niin kameran edessä kuin takanakin kuvaaja Oscar Lindelöfin apuna häärinyt "Filmari-Janne" itse. Elokuva oli amerikkalaisten esikuviensa mukaisesti puhdaspiirteinen yhteen ideaan perustuva takaa-ajofarssi. Joel Rinteellä oli tässä 5-minuuttisessa komediassa ensimmäinen elokuvaroolinsa luokan opettajana.

Filminorin Kiljus-elokuva tähtäsi lähestymistavassaan "uskollisuuteen Jalmari Finnen tyylille ja komiikan laadulle". Vaikkei tekijäryhmä tuntenutkaan Kiljusen pojat koulussa -elokuvaa (joka löytyi vasta 1984), tyylillisenä esikuvana oli juuri slapstick-komedia. Kiljusen herrasväki alkaa "metaelokuvana", kuvausryhmän valmistautumisella työhönsä. Alussa esitellään myös Esa Pakarinen Jr.:n tulkitsema kirjailija Finne, joka puolestaan esittelee Kiljuset ja toimii elokuvan kertojana sekä näyttäytyy tapahtumien kommentoijana. Käsikirjoitukseen nähden kertojan osuus on valmiissa elokuvassa kuitenkin supistunut. Kansallisteatteri-jaksossa voi nähdä muunnelman SF-elokuvan Hei, rillumarei! (1954) kohtauksesta, jossa Severi Suhonen eli Esa Pakarinen äimistelee "modernin teatterin" absurdiikkaa sillä seurauksella, että hänet poistetaan salista häiriötekijänä.

Elokuvaan sisältyy dokumentaarista kuvastoa Helsinki-päivän juhlinnasta 12.6.1981. Jouko Aaltonen ohjasi Kiljusen herrasväen molemmat trailerit. Yleisömenestys oli Uuno Turhapuron aviokriisin jälkeen vuoden toiseksi paras: 237 466 katsojaa. Vuonna 1990 Kuortti ja Filminor palasivat aiheeseen elokuvalla Kiljusen herrasväen uudet seikkailut.

- Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan.

Musiikki

1. Kiljusteema
Säv. ja sov. Markku Kopisto, san. Jukka Virtanen
1) "Kiljusten esittely"; Vesa Mäkelä, huuliharppu (off), 1' 50".
2) "Kiljuset teatterissa"; es. Asko Sarkola ja "teatteriyleisö", laulu (100 %, Sarkolan laulu osin playback; Markku Kopiston studio-orkesterinsäestys), 1' 15".
3) "Kiljuset kotioloissaan"; Ole Halen, kitara, ja Seppo Hovi, haitari (off), 1' 25".
Levytys:
Jussi Raittinen, Miitta Sorvali, Silja, Joonas ja Anselmi; Bluedisc BDLP-6, 1990.


2. Kiljuset toukotöissä
Säv. ja sov. Markku Kopisto, san. Jukka Virtanen
Es. Marja-Sisko Aimonen, Kai Lemmetty, Jouni Lukus ja Jukka Sipilä, laulu (playback, Markku Kopiston studio-orkesterin säestys), 1' 55".
Levytys:
Marja-Sisko Aimonen, Kai Lemmetty, Jouni Lukus ja Jukka Sipilä; Bluedisc BDLP-6, 1990.


3. Stadin kundi
Säv., san. ja sov. Georg Malmstén
1) Georg Malmstén, laulu, orkesterisäestys (off, gramofoni), 0' 45".
2) Es. "syntymäpäiväjuhlan näyttelijät", laulu (100 %), 0' 40".
Levytys:
Georg Malmsten; Finlandia PSOP-39, 1953.


4. "Matkalla lentokentälle"
Säv. ja sov. Markku Kopisto, san. Jukka Virtanen
Es. Marja-Sisko Aimonen, Kai Lemmetty, Jouni Lukus ja Jukka Sipilä, laulu (playback, Markku Kopiston studio-orkesterinsäestys), 1' 30".


5. "Aamu hotellissa"
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Markku Kopiston studio-orkesteri (off), 1' 25".


6. "Toimintamusiikki"
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Markku Kopiston studio-orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 4' 25".


7. Helsinki-laulu
Säv. ja sov. Markku Kopisto, san. Jukka Virtanen
Es. Marja-Sisko Aimonen, Paavo Piskonen ja Jukka Sipilä, laulu (playback, Markku Kopiston studio-orkesterin säestys), 1' 55".
Levytys:
Jussi Raittinen ja Miitta Sorvali; Bluedisc BDLP-6, 1990.


8. "Merirosvo-fanfaari"
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Jarmo Katajamäki, trumpetti, ja Juhani Komulainen, pasuuna (off), 0' 15".


9. Plätän tuutulaulu
Säv. ja san. Kullervo Kukkasjärvi, sov. Markku Kopisto
1) Es. Marja-Sisko Aimonen, laulu (100 %), 0' 40".
2) Jack Mattsson, kitara (off), 0' 10".
Levytys:
Miitta Sorvali; Bluedisc BDLP-6, 1990.


10. Chirpy Chirpy Cheep Cheep
Säv. ja san. Harold Stott, suom. Leo Länsi
Es. Teatterikorkeakoulun
2. vuosikurssin oppilaat, laulu (100 %), 0' 20".


11. "Kiljuset sellissä"
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Jack Mattsson, piano, ja Jaakko Raulamo, sello (off), 0' 50".


12. "Kameli"
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Reino Laine, congat, Aale Lindgren, oboe d'amour, ja Risto Pensola, bassoklarinetti (off), 0' 35".


13. Andorran neuroviisu
Säv. ja san. Markku Kopisto, san. Jouko Aaltonen
Es. Heikki Kahila, laulu (100 %), 0' 15".
Levytys:
Miitta Sorvali; Bluedisc BDLP-6, 1990.


14. "Juhlat Kasinolla"
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Es. Signe-Inez Tiippana-Pajunen, piano (playback, Jack Mattsson, piano), 2' 15".


15. "Kiljustango"
Säv. ja sov. Markku Kopisto
Es. Signe-Inez Tiippana-Pajunen, piano (playback, Kaj Westerlund, piano), 3' 00".


16. "Hamlet"
Säv. Markku Kopisto, sov. Markku Kopisto ja Reino Laine
Es. Reino Laine, rummut (100 %), 3' 05".


17. Markkinapolkka
Säv. trad.
Es. tunnistamaton haitarinsoittaja (100 %), 1' 20".

Huomautuksia:
Elokuvan musiikkia on julkaistu jälkikäteen Kiljusen Herrasväen uudet seikkailut -albumilla (Bluedisc BDLP-6, 1990).

Linnanmäellä kuullaan posetiivimusiikkia (off), 1' 30".

- Suomen kansallisfilmografia 9:n (2000) mukaan.

Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
24254
Tarkastuspäivä
17.11.1981
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2830m
Kesto/leikattu
103 min
Veroluokka
VV
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
5
Tarkastusnumero
T-24254
Tarkastuspäivä
21.03.1991
Formaatti
video
Pituus/leikattu
2830 m
Kesto/leikattu
99'17"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastuttaja
BTJ Kirjastopalvelu Oy
Tekniset tiedot
Väri
väri, Fujicolor
Ääni
ääni
Kuvasuhde
1,66:1
Kesto
103 min
Pääsy
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
Alkuteos

Jalmari Finne: Kiljusen herrasväki. Kuvat piirtänyt R. Rindell. Helsinki: Otava, 1914. (lastenkirja)

Avustajat
Sulasol-kuoron jäseniä (katsojia teatterissa) Teatterikorkeakoulun 2. vuosikurssin oppilaita (poliiseja) (Lähde: SKF 9)
Festivaaliosallistumiset
Certamen Internacional de Cine para la Infancia y la Juventud Gijón, Espanja 1982
Palkinnot
Lastenkulttuurin valtionpalkinto 1982: Kullervo Kukkasjärvi ja Matti Kuortti 8 500 mk.