Rölli ja metsänhenki
Rölli (ruotsinkielinen nimi)
Rölli och skogsanden (ruotsinkielinen nimi)
Rolli (englanninkielinen nimi)
Rollo and the Spirit of the Woods (englanninkielinen nimi)
Rölli und die Elfen (saksankielinen nimi)
Rolli, na Terra dos Elfos (portugalinkielinen nimi)
Rölli ja metsän henki (työnimi)
Rölli ja metsän muukalaiset (työnimi)
Rölli - kauhea sotapäällikkö (työnimi)
Rölli - muukalaisia metsässä (työnimi)
Röllien maihinnousu (työnimi)
Rollo and the Woods Spirit (työnimi)
Rollo and The Woodsprite (työnimi)
Rolli and the Strangers in Rolli Forest (työnimi)
Rolli - Strangers in the Forest (työnimi)
Finna-arvio
Rölli ja metsänhenki
Olli Saarelan ohjaamassa satuelokuvassa Rölli ja metsänhenki (2001) mereltä saapuva hirmuisten röllien heimo valtaa rauhaa rakastavien menninkäisten kylän ja metsän. Yrmyisyyttä tavoittelevan, mutta hyväntahtoisen ja aran Rölli-peikon (Allu Tuppurainen) ja menninkäisneito Millin (Maria Järvenhelmi) välille kasvavan ystävyyden kautta röllit ja menninkäiset onnistuvat taisteluiden jälkeen löytämään sovun. Rauhaa valvoo Vaakamestari (Kalle Holmberg), jonka vaaka punnitsee maailman hyvän ja pahan määrän.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||||
Muut esiintyjät
Korpit: Jehu, Pimu<br />Kalkkuna: Keijo<br />Olkalintu: Unto <br />Hevosolennot: Granu, Peppi, Väpä, Elli ,
Korpit: Jehu, Pimu<br />Kalkkuna: Keijo<br />Olkalintu: Unto <br />Hevosolennot: Granu, Peppi, Väpä, ElliHae aiheista |
||||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||||
<U>Kreditoimaton</U><br />Nonstop Sales, Sweden: kansainvälinen myynti (international sales; lähde: lehdistötiedote)
<U>Kreditoimaton</U><br />Nonstop Sales, Sweden: kansainvälinen myynti (international sales; lähde: lehdistötiedote)Hae aiheistaKokoonpanot
|
||||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||||
5.6. - 26.7.2001 (yht. 38 kuvauspäivää) (Lähde: kuvaaja Pini Hellstedtin call sheet -kansio) |
||||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||||
Joulun 2001 fantasiaelokuvien sumaan osunut Rölli ja metsänhenki tarjosi useiden kriitikoiden mielestä kelpo vaihtoehdon Harry Potter- ja Taru Sormusten Herrasta -elokuville. "Se edustaa lajissaan uutta itsetuntoista kotimaista elokuvaa, joka uskaltaa ottaa aineksensa ja ilmiasunsa suomalaisesta kulttuurista. Peikkohahmoissa voi tunnistaa suomalaisten kansansatujen ja kertomuskokoelmien kuvitusperinteen; puvustuksessa, esineistössä ja rakennelmissa on piirteitä Suomen muinaishistoriasta. Ja kotomaamme äidinkasvoista on löytynyt uusia ja hivenen eksoottisiakin mutta samalla tuttuja piirteitä elokuvan ilmeeseen", totesi Raimo Turunen (Karjalainen 23.12.2001). Muutamat kriitikot Sauli Pesosen (Kaleva 10.12.2001) tapaan löysivät röllien eurooppalaisen veljeskansan Asterix-sarjakuvista ja niiden pohjalta tehdyistä elokuvista. "Suomalaista metsämaisemaa on tuskin koskaan kuvattu kauniimmin ja sadunomaisemmin kuin tässä. Myös elokuvan lavastukset, puvut ja maskeeraukset ovat aistien ja mielikuvituksen juhlaa. Yhdessä Pini Hellstedtin komean kuvauksen kanssa ne luovat uskottavan ja kokonaisvaltaisen fantasiamaailman", kiteytti Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 21.12.2001). Komeita puitteita myös varauksetta kiittänyt Krister Uggeldahl (Hufvudstadsbladet 21.12.2001) jatkoi kuitenkin: "Dessvärre känns det ibland som om handlingen skulle drunkna under blotta tyngden av den vältilltagna produktionsapparaten. [- -] Låt gå för själva tematiken, det här att man inte skall se snett på dem som är lite annorlunda. Det är sött. Det är bra. Men att man skall blåsa upp det hela till en moralitet av "kalevalaaktiga" proportioner – det är inte sådär himla roande." "Elokuvaa katsoessa tuntuu kuin käsikirjoittajille olisi jäänyt käsijarru päälle", kritisoi Markus Määttänen (Aamulehti 21.12.2001). "Aivan kuin tekijät olisivat väsyneet fantasiamaisemastaan ja satuhahmoistaan niin etteivät enää jaksaneet keksiä peikoilleen tarpeeksi kiinnostavaa tekemistä. Röllit ovat kyllä eloisa ja kovalla volyymilla mehkaava jengi, mutta reuhkaaminen alkaa nopeasti tuntua pelkältä puolitoistatuntiselta kyläjuhlalta." "Itse Rölli, Allu Tuppurainen, on jäädä paikoin taustalle, kun muu röllien heimo panee toimeksi", huomautti puolestaan Hannu Massinen (Etelä-Suomen Sanomat 22.12.2001). "Tuota harmitonta, hyväntuulisesti ynähtelevää ja juhnuttelevaa peikkoa olisi voinut nostaa enemmänkin esiin." "Rölliä ja Röllin oivalluksia olisi saanut elokuvassa olla enemmänkin", toivoi myös Liisi Laakso (Itä-Häme 19.1.2002). "Jäin kaipaamaan enemmän sitä röllimäistä maailmaa, jossa nautitaan karmee-gourmeeta tai luetaan Kauheus ja Terveys -lehteä." Raimo Turusen mielestä Rölli-hahmokin oli muuttunut, edukseen. "Allu Tuppuraisen riekkumista ja kohkaamista on hillitty ja hänet on pantu näyttelemään ihan oikeasti." Muista rölleistä kiitosta keräsivät etenkin Kari Hietalahden Riitasointu, Jussi Lammen Iso ja Peter Franzénin Lakeija. "Suomen Robert de Niro Peter Franzén muuntaa Lakeijan osassa olemuksensa ja persoonansa jälleen niin perusteellisesti, ettei häntä aluksi tahdo tunnistaa. Epäilemättä hän luo uuden hahmon suomalaiseen satuolentogalleriaan", kehui Raimo Turunen. Elokuva jakoi myös testiyleisöjen mielipiteet. Siinä missä Katariina Hakaniemen (Kouvolan Sanomat 22.12.2001) alle kouluikäiset katsojat eivät jaksaneet katsoa elokuvaa loppuun "esittämättä sitä elokuvantekijää ajatellen raainta mahdollista kysymystä: 'Koska tämä loppuu?'", Olli-Matti Oinosen (Savon Sanomat 11.12.2001) 7-vuotias asiantuntija "väitti Rölli-elokuvan olleen tosi hyvän. Koska mennään katsomaan se uudestaan?, kysyi hän. Menninkäistyttö oli kuulemma paras." |
||||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||||
Vaasan kaupunginteatterin näyttelijä Allu Tuppurainen oli luonut Rölli-hahmonsa 1983 ja kehittänyt siitä varsinaisen multimediahahmon satukaseteilla, äänilevyillä ja tv-ohjelmilla jo ennen kuin hahmon ympärille rakennettiin ensimmäinen elokuva Rölli - hirmuisia kertomuksia (1991) Olli Soinion ohjaamana. Tuppurainen, Soinio ja tuottaja Marko Röhr suunnittelivat Röllistä pian myös uutta elokuvaa, mutta käsikirjoitukset nimiltään "Rölli - kauhea sotapäällikkö" (1992) sekä "Rölli ja metsän muukalaiset" (1993) jäivät säätiötuen puuttuessa toteutumatta. Vuosikymmenen lopulla Röhr palasi aiheeseen uuden yhtiökumppaninsa Ilkka Y.L. Matilan kanssa, lähtökohtana Tuppuraisen käsikirjoitus "Rölli ja metsänhenki", joka on päivätty vuodelle 1998. Ohjaajaksi ja käsikirjoituksen kehittelijäksi he kiinnittivät Olli Saarelan, jonka ohjaaman Rukajärven tien (1999) he olivat juuri tuottaneet. Käsikirjoitusversioita kertyi kaikkiaan 12, vuoden 1999 aikana kehittelyyn osallistui myös kirjailija Kirsti Manninen ja loppuvaiheessa tuottaja Matila. Saarela kertoi lähteneensä mukaan sillä ehdolla, että saisi tehdä elokuvan "täysin omalta pohjalta", irtautua televisio-Röllistä ja "laittaa Rölli käytännölliseen ristiriitaan rölliyhteiskunnan kanssa", tekemättä silti vääryyttä Tuppuraisen hahmolle tai ajatuksille. (Etelä-Suomen Sanomat 21.12.2001). "Tarkoituksenani oli luoda fantasiamaailma ilman ihmisiä, käyttämällä kuitenkin meille ihmisille tuttuja elementtejä, kuten roolihahmojen tunteita ja käyttäytymistapoja", Saarela jatkoi elokuvan lehdistöesitteessä. "Pyrin välttämään naturalistista ilmaisua ja tavoittelemaan sadun realismia. Kuinka se toteutui, sen voin ilmaista parhaiten maalauksen käsitteellä, laveeraamisella. Halusin laveerata niin, että koko metsä ja sen asujaimisto näyttäisi vuosituhantiselta aivan kuin siellä olisi aina oltu ja eletty. Halusin maiseman olevan enemmän utuinen, yksityiskohdat piilottava, kuin terävä. [- -] Tällainen lähestymistapa antaa mielestäni mahdollisuuden salaisuudelle ja myyttisyydelle - SADULLE." Rölli ja metsänhenki syntyi mittavalla budjetilla, jossa panostettiin kokonaisen satumaailman luomiseen, erityisesti lavastuksen, puvustuksen, maskeerauksen ja erikoistehosteiden avulla. Elokuvaa varten rakennettiin pari miljoonaa markkaa maksanut Röllikylä, joka jäi osaksi Paljakka-Ukkohallan vapaa-ajankeskusta, missä se toimii lasten elämyskylänä. Elokuvan eri rooleihin olivat ehdolla mm. Tommi Eronen, Kari Heiskanen, Pekka Huotari, Tero Jartti, Rauno Juvonen, Vesa-Matti Loiri, Petri Manninen, Jari Pehkonen, Pirkka-Pekka Petelius, Martti Suosalo, Vesa Vierikko ja Kari Väänänen. Avustajiksi oli tarjolla 390 paikallista harrastajanäyttelijää, joista 38 valittiin koekuvausten jälkeen rölleiksi ja menninkäisiksi. Kaikkiaan kuvausryhmään kuului parhaimmillaan yli sata henkeä. Alun perin kuvauksia kaavailtiin jo kesäksi 1999, jolloin käsikirjoitustyö oli vielä kesken, sitten kesäksi 2000, jolloin sama työ jatkui yhä ja Saarela oli kiinni elokuvassa Bad Luck Love. Kuvauksiin päästiin kesäkuun alussa 2001, ne alkoivat Hailuodolla ja jatkuivat juhannuksen jälkeen Puolangalla elokuulle saakka. Elokuvan digitaalinen jälkikäsittely oli lehdistöesitteen mukaan "uraauurtavaa maamme elokuvahistoriassa", jälkityöstö tehtiin kokonaan digitaalisesti sekä kuvan että äänen osalta: otokset siirrettiin filmiltä digitaaliseen muotoon, jossa kuvia voitiin värien, komposition ja sisällön osalta muokata vapaasti, minkä jälkeen elokuva tulostettiin takaisin 35 mm:n filmille. Elokuvan ensimmäiset julkiset esitykset järjestettiin 9.-10.12.2001 Oulussa, Puolangalla ja Sotkamossa. Varsinainen ensi-ilta oli 21.12. 40 kopion voimalla yli 30 paikkakunnalla. Yli 338 000 katsojan yleisömenestyksellään Rölli ja metsänhenki jäi vain hieman vuoden katsotuimmasta elokuvasta, Rentun Ruususta. Syksyllä 2002 ilmestynyt dvd-julkaisu sisältää ruotsiksi dubatun ja viittomakielisen version lisäksi trailerin, Juhlat alkakoon -musiikkivideon, poistettuja kohtauksia sekä Rölli-pelin. Samoihin aikoihin ilmestyi Otavan kustantamana satukirja Rölli ja metsänhenki, jonka Ilkka Matila oli kirjoittanut elokuvan pohjalta. Olli Saarelan ohjaajaura jatkui elokuvalla Suden vuosi (2007), joka on sovitus Virpi Hämeen-Anttilan samannimisestä romaanista. |
||||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Tuomas Kantelinen Tapiolan Nuoret Sinfonikot (off, alkutekstit), 2' 30". Levytys: Tapiolan Nuoret Sinfonikot; cd-albumilla Musiikkia elokuvasta Rölli ja metsänhenki BMG Finland 74321 898492, 2001. 2. Vaelluslaulu Säv. Jäky Järnefelt, Juha Huhtanen ja Timo Lehtovaara, san. Jäky Järnefelt, sov. Timo Lehtovaara, Mikko Oinonen ja Tipi Tuovinen Es. "röllit", laulu (playback, Peter Franzén ja Röllikööri, laulu, ja orkesteri (off), 1' 30". Levytys: Peter Franzén ja Röllikööri; cd-singleäänilevy BMG Finland Oy 74321 8985027, 2001, ja cd-albumilla Musiikkia elokuvasta Rölli ja metsänhenki BMG Finland 74321 898492, 2001. 3. Ison Röllin laulu Säv. Velle Hautala, Jaska Vitikainen, Olli Kykkänen ja Tipi Tuovinen, sov. säveltäjät ja Mikko Oinonen, san. Jäky Järnefelt Es. Jussi Lampi, laulu, ja Kari Hietalahti, etnohuilu (playback, Jussi Lampi, laulu, ja Röllibändi), 1' 50". Levytys: Jussi Lampi; cd-albumilla Musiikkia elokuvasta Rölli ja metsänhenki BMG Finland 74321 898492, 2001. 4. Lakeijan manaus Säv. ja san. Samuli Laiho, sov. Samuli Laiho, Mikko Oinonen ja Tipi Tuovinen Es. Peter Franzén ja Röllit, laulu (playback, Peter Franzén ja Röllikööri, laulu, ja Röllibändi), 2' 00". Levytys: Peter Franzén ja Röllikööri; cd-albumilla Musiikkia elokuvasta Rölli ja metsänhenki BMG Finland 74321 898492, 2001. 5. Riitasoinnun laulu Säv. ja san. Katriina Honkanen, sov. Tipi Tuovinen Es. Kari Hietalahti, laulu, gramofonilevyn säestys (playback, Kari Hietalahti, laulu, ja orkesteri), 2' 00". 6. Sotaanlähtö Säv. Samuli Laiho, san. Samuli Laiho ja Tipi Tuovinen, sov. Mikko Oinonen ja Tipi Tuovinen Es. Peter Franzén ja Röllit, laulu (playback, Peter Franzén ja Röllikööri, laulu, ja Röllibändi), 1' 15". Levytys: Peter Franzén ja Röllikööri; cd-albumilla Musiikkia elokuvasta Rölli ja metsänhenki BMG Finland 74321 898492, 2001. 7. Juhlat alkakoon Säv., san. ja sov. Samuli Laiho ja Leri Leskinen Es. Samuli Edelmann ja Röllit, laulu (playback, Samuli Edelmann ja Röllikööri, laulu, ja Röllibändi), 4' 35". Levytys: Samuli Edelmann ja Röllikööri; cd-singleäänilevy BMG Finland Oy 74321 8985027, 2001, ja cd-albumilla Musiikkia elokuvasta Rölli ja metsänhenki BMG Finland 74321 898492, 2001. 8. Loppumusiikki Säv. ja sov. Tuomas Kantelinen Tuomas Kantelinen, piano ja syntetisaattorit (off, lopputekstit), 2' 00". Huomautukset: Loppumusiikin teema on myös taustamusiikin aiheena. Rölli soittelee mökissä Millin soittorasiaa (100 %), neljä kertaa, yht. 1' 30". Allu Tuppurainen laulelee suomeksi Vilhelm Sefve-Svenssonin säveltämää, Alfred Smedbergin sanoittamaa, T. Sihvon suomentamaa joululaulua Tomtarnas julnatt / Soihdut sammuu (100 %), 0' 10". Elokuvan musiikista julkaistu 2-raitainen promo-cd BMG Finland Oy 74321 8985027, 2001, sekä cd-albumi Musiikkia elokuvasta Rölli ja metsänhenki BMG Finland 74321 898492, 2001. Cd-albumi sisältää lisäksi elokuvaan suunnitellut mutta pois jätetyt kappaleet Lakeijan laulu, Lakeijan manaus, Röllin rukous, Rölli von Riitasointu, Milli Menninkäisen laulu, Röllirok, Suurin ja kaunein ja hirmuisin ja Menninkäisen lohdutuslaulu. Albumilla on myös dialogiotteita elokuvasta. |
||||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||||
Aarikka, Aktia-säästöpankki Oyj, Cafe Lucullus / Roger ja Tiia, Cine Gate Berlin/Eberhardt Peter, Fallkullan kotieläintila, Hailuodon kunta, Hailuodon VPK, Inex Partners Oy, K-Kauppa Kotila, Lassilan tila, Mekaanisen musiikin museo Varkaus, Pohjois-Pirkanmaan amk / Musiikkiäänityksen täydennyskoulutuskurssi, Sininen verstas / Hellevi Bengs, Scanwoven, Woodoo werstas / Jyrki Tolvanen<br /><br />Keijo Aalto, Agnes Autiosuo, Janus Hanski, Matti Heikkinen, Jari Hietanen, Hotelli Paljakan henkilökunta, Juhani Immonen, Aulis Katajala, Janne Kopu, Eija Kuokkanen, Jukka Leppilampi, Ulla Leppänen, Kirsti Manninen, Hannu Martti, Lauri Matila, Maija Matila, Alpo Moilanen, Rolf Nieminen, Veijo Pietiläinen, Minna Pirilä, Raija Pirilä, Kirsten Rask, Erkki Rautiainen, Kalevi Saarela, Sirpa Saarela, Anneli Saarela, Hanna Saranne, Akke Selin, Juhani Seppänen, Jukka Seppänen, Petri Siitonen, Kari Sohlberg, Olli Soinio, Pepe Teirikari, Tilda Tommila, Taika Tommila, Onni Tommila, Antti Tuuri, Kirsi Tykkyläinen, Jouni Virpi, Riikka Virtanen, Petri Ylönen, Patrick Åberg<br /><br />Maija-Liisa Veteläinen, Sakari Rapatti, Jukka Puoskari, Marko Karvonen |
||||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||
|