Lain ulkopuolella
Utanför lagen (ruotsinkielinen nimi)
Beyond the Law (englanninkielinen nimi)
Finna-recension
Lain ulkopuolella
Sparad:
| Genre | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Åldersgräns | ||||||||||||||||
|
K16 |
||||||||||||||||
| Skådespelare | ||||||||||||||||
|
Okrediterade skådespelare
Assistenter
Ilves-teatteri (ihmisiä kadulla), HIFK / C-72 ry, Kruununhaan yläasteen oppilaita, Torkkelin lukion oppilaita ,
Ilves-teatteri (ihmisiä kadulla), HIFK / C-72 ry, Kruununhaan yläasteen oppilaita, Torkkelin lukion oppilaitaSök bland ämnen |
||||||||||||||||
| Övriga upphovsmän | ||||||||||||||||
|
Okrediterade
|
||||||||||||||||
| Produktion | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Visningar | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Inspelningsplatser | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Inspelningsdatum | ||||||||||||||||
|
3.3. - 31.3., 25.4. - 18.6.1987 - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Innehållsbeskrivning | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Pressöversikter | ||||||||||||||||
|
"Käsikirjoittaja Olli-Pekka Parviainen on lähestynyt raiskauksen ympärille kietoutuvaa tarinaa harvinaisen monisyisellä tavalla, joka ei ole missään nimessä yksioikoinen", kirjoitti Pertti Lumirae (Suomen Sosialidemokraatti 30.10.1987); "paitsi raiskaajan ja raiskatun välistä suhdetta Parviainen on tarkastellut aviomiehen ja raiskatun veljen kietoutumista yhä tiukemmin mukaan prosessiin. Käsikirjoituksen kokonaisvaltaisuus ja aspektien runsaus antavat parhaan mahdollisen tuen ohjaukselliselle toteutukselle, joka ei näin jää ilmaan vaan pystyy kertomaan tärkeitä ja keskeisiä asioita mm. tämän hetken suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen vinoutumista." Myös Helena Ylänen (Helsingin Sanomat 31.10.1987) piti elokuvaa monin tavoin onnistuneena mutta katsoi sen silti jättävän "monia kysymyksiä vastauksitta": "Kaikkein oudointa filmissä on, että raiskattu nainen jää suorastaan sivuhenkilöksi, mikä viittaa siihen, ettei käsikirjoituksen perusteita ole loppuun asti harkittu. Lopullisessa elokuvassa taistelevat keskenään melodramaattinen ja keskeneräinen tarina ja sen hillitty, tapahtumien kulun hahmottamiseen keskittynyt ohjaus." Ywe Jalanderin (Suomen Kuvalehti 47/1987) mielestä Lain ulkopuolella "on selvää jatkoa sille kotimaisessa elokuvassa vahvana eläneelle perinteelle, joka lähtee sosiaalisesta ongelmasta tai ilmiöstä ja henkilöllistää sen tarinaksi. [- -] Lain ulkopuolella on siis elokuva, jota katsoo tekijöiden osaamista ihastellen. Silti se jättää kylmäksi. Vaikka vauhtia, taitoa ja asiaa riittää, tahtoo aika käydä pitkäksi. Yksi syy on sosiologinen maku. Tuntuu siltä kuin tekijät olisivat innokkaasti tutkineet kaiken raiskauksia koskevan materiaalin ja lähteneet sitten rakentamaan tarinaansa ja henkilöitään tältä pohjalta." Reijo Noukka (Aamulehti 30.10.1987) piti sen sijaan etuna sitä, että "elokuva ei vesitä tarinaansa liialla tunnevaltaisuudella. Kurinalaisuus on suorastaan hämmästyttävää esikoisohjaajalta. Liika osoittelu ja sentimentaalisuus olisivat helposti tuhonneet koko draaman. Elokuvan päätös on karu ja yksinkertainen, sitä ei tarvitse sen paremmin paisutella." "Näyttelijäsuoritukset ovat kauttaaltaan erinomaisia", kehui Antti Lindqvist (Katso 46/1987). "Taneli Mäkelä on täydellinen perisuomalaisen umpimielisenä miehenä, jonka paineet murtuvat räjähtämällä. Kari Heiskanen tekee toistaiseksi parhaan elokuvaroolinsa vihan kalvamana kyynikkona. Antti Litjaa alkaa vihata melkeinpä oikeasti, ja Pirjo Luoma-aho on vakuuttava naisena, jolle kaikki miesten teot aiheuttavat kärsimystä." - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Bakgrund | ||||||||||||||||
|
Ville Mäkelä (s. 1954), näyttelijä Taneli Mäkelän viisi vuotta vanhempi veli, opiskeli aluksi Taideakatemian maalauslinjalla, ennen kuin kävi Taideteollisen korkeakoulun elokuva- ja tv-linjan, jolta hän valmistui kuvaajaksi vuonna 1986. Ennen esikoiselokuvaansa Lain ulkopuolella Mäkelä oli työskennellyt mm. Kiljusen herrasväen (1981), Ulvovan myllärin (1982), Apinan vuoden (1983) ja Angelan sodan (1984) kuvausryhmissä. Opinnäytetyönään hän valmisti elokuvan Kaivatut (1985). Opiskeluaikoinaan hän oli myös tutustunut Olli-Pekka Parviaiseen, jonka veli Jussi Parviainen oli vetänyt elokuvakoulun draamakurssia. Lain ulkopuolella syntyi Olli-Pekka Parviaisen alkuperäisaiheesta ja käsikirjoituksesta. Mäkelän mukaan Parviainen kirjoitti tarinaa itsenäisesti ja testasi sitä ohjaajan kautta, joka puolestaan perehtyi raiskauksista tehtyihin tutkimuksiin ja keskusteli aiheesta asiantuntijoiden kanssa. "Mietin kovasti sitä, miten uhri ja hänen läheisensä toimivat tällaisessa tilanteessa", Mäkelä kertoi, "ovatko käsikirjoituksen tapahtumat mahdollisia todellisuudessa. Tietenkin elokuvan logiikka on toisenlainen." (Ilta-Sanomat 30.10.1987). "Käsikirjoituksen suurena ansiona pidän sitä, että kaikkinainen jeesustelu ja selittäminen loistaa poissaolollaan, selkeydestä tinkimättä", Mäkelä kirjoitti tuotantotukianomuksen 30.9.1986 päivätyssä liitteessä "Ohjaajan suunnasta" ja jatkoi: "Ongelmaa ei esitetä dialogissa, se paistaa jämäkästä muotorakenteesta, jonka työstö elokuvan muodoksi on ohjaajalle antoisa tehtävä. Jokainen elokuvan henkilö ajaa omaa asiaansa oman oikeudentajunsa mukaan, joko lain puitteissa tai sen ulkopuolella. Tulen keskittymään näiden ihmiskuvien aitouteen niissä erikoisen paineisissa tilanteissa, joihin he tragedian eri vaiheissa joutuvat. Painotan hyvää, rikasta näyttelijän työtä. Myös naurulla on oma sijansa kyynelten takana." Lain ulkopuolella kuvattiin useassa jaksossa maalis-kesäkuussa 1987, kaikkiaan noin 40 kuvauspäivässä. Elokuvan takaumarakenne syntyi vasta leikkausvaiheessa. Kaikki avustajat eli liki 200 nimeä ilmoitettiin elokuvan lopputeksteissä, muutamat kahteen kertaan. Kairosen osaan Mäkelä kaavaili ensin Pentti Siimestä, "miestä jota kukaan ei voisi mieltää raiskaajaksi", mutta tämä kieltäytyi roolista: "Häntä koko tarina masensi", Mäkelä muisteli (kirje Juha Seitajärvelle, 2001). Lopullisesta versiosta on leikattu Saara Pakkasvirran ja Janne Reitalan roolit, ja Eila Pehkosen rooli on supistunut pelkkään näyttäytymiseen. Hillevi Lagerstamille (1923-1998), jonka elokuvaura oli alkanut 1946 ja käsitti yli 20 roolia, Lain ulkopuolella merkitsi viimeistä esiintymistä kotimaisessa elokuvassa. Lain ulkopuolella sai Anjalankosken elokuvapalkinnon sekä Jussit käsikirjoituksesta ja miessivuosasta (Kari Heiskanen). Se valmistui tuotantoyhtiö Filminorin 25-vuotisjuhlaelokuvana ja on toistaiseksi Ville Mäkelän ainut pitkän elokuvan ohjaustyö. Tämän jälkeen hän ohjannut teatteria, mm. näytelmän Frankie ja Johnny (1999) Helsingin Kaupunginteatteriin sekä tv-elokuvia kuten Unelmien arvoisia korkeuksia (1989). Viime aikoina hän on kiinnostunut "kolmiulotteisen animaation tekniikoista ja niiden soveltamisesta biokemiallisten ilmiöiden taiteelliseen tulkintaan" (kirje Juha Seitajärvelle, 2001). - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Musik | ||||||||||||||||
|
1. Loppukohtaus Wer ein holdes Weib errungen / Leonoran ylistys oopperasta Fidelio Säv. Ludwig van Beethoven, libretto Joseph Sonnleithner ja Friedrich Treitsche Kuoro, orkesteri ja mm. Peter Schreier, laulu (off), neljä kertaa, yht. 2' 30". 2. Impromptu nro 2 Fis-duuri op. 36 Säv. Frédéric Chopin Piano (off), kaksi kertaa, yht. 2' 15". 3. Sinun omasi Säv. Rami Sarmasto, san. Tamara Lund, sov. Nacke Johansson 1) Tamara Lund, laulu, ja Nacke Johanssonin yhtye (off, radio), kaksi kertaa, yht. 1' 10". 2) Tamara Lund, laulu, ja Nacke Johanssonin yhtye (off, lopputekstit), 1' 55". Levytys: Tamara Lund ja Nacke Johanssonin yhtye; Fontana TF 271 596, 1965. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Tack | ||||||||||||||||
|
Harri Salo Oy, Oy Finn Enterprise Ltd, Iltalehti, Ajanmies, Torkkelin lukio, Nikkilän sairaala, Lapinlahden sairaala, MTV, Lääninvankila, Seura, Juhla-Asu |
||||||||||||||||
| Inspektionsdetaljer | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Tekniska fakta | ||||||||||||||||
|