Taistelun tie
Kotirintamalta etulinjoille talvella 1939-1940 (alaotsikko)
Vår kamp (ruotsinkielinen nimi)
Från hemfronten till främsta linjerna vintern 1939-1940 (ruotsinkielinen alaotsikko)
Vår kamp (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
The Road of War (englanninkielinen nimi)
Finnland im Kampf (saksankielinen nimi)
Finsko v boji (slovakinkielinen nimi)
Finsko v boji dokumentárny film o bojach finskej armady v zime 1939-40 (slovakinkielinen rinnakkaisnimi)
Sejrende Finland (tanskankielinen nimi)
Le Chemin de la lutte (ranskankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Taistelun tie
Risto Orkon Suomi-Filmin uutiskatsauksista kokoama dokumenttielokuva Taistelun tie (1940) käsittelee talvisotaa. Kooste alkaa syksyn 1939 ylimääräisistä kertausharjoituksista. Sotarintaman tapahtumista nähdään kuvia mm. Karjalan kannaksen taisteluista ja Raatteen tien motista. Kotirintamalta nähdään Helsingin pommituksia ja eri kaupunkien kokemia pommitustuhoja, ulkomaisen lehdistön toimintaa Suomessa sekä Punaisen ristin ja Suomen naisten kunnostautumista haavoittuneiden hoidossa. Elokuvassa esitellään myös mm. sotilaskoulutusta ja työskentelyä asepajoissa, propagandasodan välineitä, sotavankien olosuhteita sekä Pohjoismailta saatua humanitaarista apua.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Syksy 1939 - maaliskuu 1940 - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Taistelun tie on suuren taistelumme korkea-arvoinen filmimonumentti", tervehti N. (Uusi Suomi 19.5.1940) Suomi-Filmin talvisotadokumenttia, "sen pysyvä muistomerkki, jota varmasti esitetään myös tulevaisuudessa, kun kansan ajatukset palaavat nyt koettuun raskaaseen, mutta suureen aikaan." "Rintamilta ja niiden takaa kerätty kuva-aineisto on varsin laaja ja monipuolinen ja tarjoaa paljon sellaista nähtävää, johon useimmilla ei ole ollut henkilökohtaista tilaisuutta", koki -ov (Helsingin Sanomat 19.5.1940). "Huolimatta siitä, että elokuva on koottu vain pikavälähdyksistä, on se paikoin hyvinkin vaikuttava ja sen kuvilla on dokumentaarinen arvo. Tällaista filmiä ei hyödytä yrittää selostaa, vaan saattaa jokainen ilman muuta olla vakuuttunut sen mielenkiintoisuudesta." "Som helhet var filmen stark, ibland t.o.m. gripande", kiitti E-a (Svenska Pressen 20.5.1940). "Stramt återhållsam och kärv till tonen gav den riktiga bilden av vår kamp och blev samtidigt ett imponerande bevis för vad finsk film redan kan åstadkomma." "Varsinaisia taistelukuvia siinä ei oikeastaan ole", pani Vaasa-lehden (10.6.1940) nimetön kirjoittaja merkille ja jatkoi: "Niitähän tuskin menneestä, ankarasta sodasta otettiinkaan, joten jäi täyttämättä tärkeä velvollisuus tulevaisia polvia kohtaan. Rohkeita filmaajia ei kai olisi puuttunut. Tulevatkin polvet saavat näin tyytyä tällaisiin välähdyksiin, jotka kyllä kertovat sodan kauhuista, meidän loistavasta taistelutahdostamme ja suurista saavutuksistamme. [- -] Kuviin liittyy miehekäs, totuutta palvova ja innoittava teksti sekä korkea isänmaallinen musiikki, niin että välähdyksetkin muodostuvat varsin komeaksi kokonaisuudeksi, joka kohottaa mieltä, vahvistaa tulevaisuudenuskoa ja terästää isänmaanrakkautta. Sellaisena tämä elokuva täyttää suuren tehtävän vielä kaukaisessa tulevaisuudessakin." "En av filmens största förtjänster är dess strävan efter en mångsidig och fyllig skildringsform", arvioi H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 19.5.1940). "Risto Orko, som arrangerat detta verk, har varken glömt mannen i fabriken eller hästen ute i etapplinjerna, och heller inte de små glädjeämnena under fältlivets vedermödor [- -]. Ty skall man nödvändigtvis anmärka på någonting i denna eljes mycket sevärda och tankeväckande film, vore det väl på den talade texten, som både är för rikt flödande och stundom något löst sammanhängande med det som bilderna förtälja om." Vuoden 1992 televisioesityksen yhteydessä Arto Pajukallio (Katso 49/1992) piti Taistelun tietä "sen verran selkeästi sota-ajan tuotteena, ettei sen avointa propagandistisuutta pidä ihmetellä". "Kuulut sata 'syvien uhrausten, rajattoman ponnistuksen ja tahrattoman kunnian päivää' käydään läpi juhlallisen paatoksen voimin. Lähinnä Turo Karton lausuma selostusteksti siteeraa monia toinen toistaan isänmaallisempia lauluja, runoja ja muita tekstejä. Pontevan runollisissa kielikuvissa maksetaan viholliselle sen antamat 'kohlut ja iskut'. [- -] Luonnollisesti Taistelun tie avautuu sekä kurkistusaukoksi talvisodan tapahtumiin - vaikkei niinkään sen ihmeeseen - että ajan historialliseen ilmapiiriin. Luultavasti elokuvaa osataan näin katsoakin." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Suomi-Filmille oli toukokuussa 1939 myönnetty Helsingissä kesällä 1940 järjestettävien olympiakisojen filmaamisen yksinoikeus yhteistyössä yhdysvaltalaisen Paramount Pictures Corn kanssa. Projektin johtoon nimitettiin Risto Orko, ja kuvaustöitä silmälläpitäen yhtiön kenttäkuvauskalustoa täydennettiin ja modernisoitiin. Käytännön kokemuksia uudella kuvauskalustolla hankittiin mm. loka-marraskuussa 1939 valmistetuilla seitsemällä Suomi-Filmin Uutiskatsauksella. Kun talvisota puhkesi marraskuun viimeisenä päivänä 1939, yhtiö jatkoi uutiskatsausten valmistamista, aiheina sekä koti- että myös sotarintaman tapahtumat. "Kuvaajamme työskentelevät kaikilla rintamilla ase toisessa ja kamera toisessa kädessä", lausui Risto Orko vuoden 1940 ensimmäisessä Elokuva-Aitan numerossa. "Samalla hetkellä kun ensimmäiset Venäjän barbaarisen pommihyökkäyksen jäljet olivat Helsingissä havaittavissa, samalla hetkellä muuttui myöskin filmitaiteen luomisemme dokumenttääriseksi todellisuuden kuvaukseksi." Talvisodan kuukausina Suomi-Filmin Uutiskatsauksia valmistui kaikkiaan kymmenen. Kotimaan elokuvateatterien lisäksi katsauksia levitettiin vuoden 1940 olympialaisia varten rakennetun jakeluverkon kautta Pohjoismaiden lisäksi yhdeksään muuhun maahan Yhdysvaltoja myöten. Sodan päätyttyä Risto Orko kokosi näiden sekä syksyn 1939 katsausten pohjalta runsaan tunnin mittaisen dokumenttielokuvan Taistelun tie, jonka alaotsikkona oli "Kotirintamalta etulinjoille talvella 1939-40", ja täydentävänä jatkona lauseet "SATA syvien uhrausten, rajattoman ponnistuksen ja tahrattoman kunnian PÄIVÄÄ; Kunniaa tehden tuntemattoman sotilaan muistolle". Selostusteksti oli ilmeisestikin lähinnä Turo Karton käsialaa. Elokuvan kantaesitys oli sunnuntaina 19.5.1940, ensimmäisen kerran vietettynä kaatuneiden muistopäivänä. Kutsuvierasnäytännössä olivat läsnä mm. tasavallan presidentti Kyösti Kallio sekä sotamarsalkka Gustaf Mannerheim. Neuvostoliiton vaatimuksesta elokuva oli kesällä 1940 vedettävä pois levityksestä. Jyväskylässä Taistelun tie esitettiin tämän johdosta vasta jatkosodan puhjettua, kesä-heinäkuun vaihteessa 1941, ja Hämeenlinnassa joulukuussa 1941. Lappeenrannassa elokuva nähtiin yhtaikaa Helsingin, Kuopion, Porin ja Tampereen kanssa, mutta Viipurissa ja Kotkassa Taistelun tietä ei esitetty lainkaan. Viimeinen esitys tapahtui Sauvossa 11.10.1944. Elokuvatarkastamo määräsi elokuvasta leikattavaksi 10 metriä kuolleita venäläisiä sotilaita esittelevistä kohdista. Vuonna 1992 valmistettu myynti videoversio on leikkaamaton. Ulkomaille Taistelun tie myytiin mm. Norjaan, Ruotsiin, Saksaan, Slovakiaan ja Tanskaan - ensiesitys Ruotsissa oli 1.11.1941. Taistelun tien yleisömenestys oli viikko aikaisemmin valmistunutta Puolustusvoimain koostetta tuntuvasti parempi. Elokuva tuotti tuotantokustannuksensa jo toukokuun loppuun mennessä. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Marsalkan hopeatorvet Säv. Artturi Rope Orkesteri (off), 1' 58". 2. Karjalainen rapsodia, 1. osa Säv. Uuno Klami Orkesteri (off), 3' 46". 3. Korsholma Säv. Armas Järnefelt Orkesteri (off), 2' 19". 4. Suomalainen rapsodia Säv. Eino Linnala Orkesteri (off), 6' 15". 5. Terve Suomeni maa Säv. Emil Genetz, san. P.J. Hannikainen Mieskuoro (off), 0' 55". 6. Sillanpään marssilaulu / Marssilaulu Säv. Aimo Mustonen, sov. Artturi Rope Orkesteri (off), 2' 19". 7. Illalla Säv. Yrjö Kilpinen Orkesteri (off), 0' 53". 8. Kaunis Karjala / Karjalan Jääkärien marssi Säv. Elli Hällström, sov. Artturi Rope Orkesteri (off), 1' 01". 9. Nuijamiesten marssi Säv. Toivo Kuula, san. V.A. Koskenniemi Mieskuoro (off), kahteen kertaan, yht. 1' 21". 10. Kainuun kuvia Säv. Sulho Ranta Orkesteri (off), 5' 31". 11. Jääkärimarssi Säv. Jean Sibelius Orkesteri (off), 4' 02". 12. Oi kallis kotimaa Säv. ja san. trad., sov. Artturi Rope Mieskuoro ja orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 1' 10". 13. Linjaalirattaat Säv. trad., sov. Karl Ekman Viulu ja piano (off), 0' 48". 14. Far och mor Säv. Eugen Widman Orkesteri (off), 0' 50". 15. Pohjalaisia lauluja ja tansseja Säv. trad., sov. Kalle Tiger Orkesteri (off), 1' 01". 16. Suomis sång / Suomen laulu Säv. Fredrik Pacius, san. Emil von Qvanten, suom. Taavi Hahl Es. mieskuoro ja yleisö, joht. Heikki Klemetti (synkr.), 2' 30". 17. Vårt land / Maamme Säv. Fredrik Pacius, san. Johan Ludvig Runeberg, suom. Paavo Cajander Kuoro ja orkesteri (off), 1' 10". 18. Virsi 170 ("Jumala ompi linnamme - -") Säv. trad., san. Martin Luther, suom. Jacobus Petri Finno, muokannut Elias Lönnrot, sov. Artturi Rope Mieskuoro ja orkesteri (off), 0' 46". 19. Björneborgarnas marsch / Porilaisten marssi Säv. Christian Fredric Kress, sov. Robert Kajanus Orkesteri (off), 3' 03". Huomautuksia: Musiikki (paitsi nro 16) on koottu äänilevyiltä. Teostolla on merkinnät vain erillisistä sävellyksistä edellä esitetyssä järjestyksessä. Siitä poiketen Suomen laulu esitetään elokuvan alussa kolmantena, ja elokuvan päättää Maamme. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |