Pekka Puupää
Kalle Träskalle (ruotsinkielinen nimi)
Pete Blockhead (englanninkielinen käännösnimi)
Pierrot Tête de Pioche (ranskankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Pekka Puupää
Ville Salmisen ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama komedia Pekka Puupää (1953) perustuu Ola Fogelbergin sarjakuvaan. Kolmetoistaosaiseksi yltäneen Pekka- ja Pätkä -sarjan ensimmäisessä elokuvassa Pekan (Esa Pakarinen) vaimo Justiina (Siiri Angerkoski) matkustaa sukulaisten luo. Hänen poissa ollessaan Pekka perustaa ystävänsä Pätkän (Masa Niemi) kanssa lastentarhan, ja pian Puupäiden asuntoon ilmestyy vauva. Kaksikko ei tiedä, että kyseessä on miljonäärin (Arvo Lehesmaa) kidnapattu lapsi, josta on luvattu löytöpalkkio. Romantiikkaa elokuvaan tuovat taksikuski Erkki (Tapio Rautavaara) ja naapurin Ritva (Tuija Halonen).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Fanni Halonen, G. Karma, K. Kilpeläinen ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Fanni Halonen, G. Karma, K. KilpeläinenHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Fanni Halonen, G. Karma, K. Kilpeläinen
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Fanni Halonen, G. Karma, K. KilpeläinenHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kevättalvi 1953 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Pekka Puupää - Reino Helismaan käsikirjoitukseen perustuvana - kuuluu niihin elokuviin, joita kai suuret kansanjoukot rientävät katsomaan, mutta joita ei ole tehty arvostelua varten." Näin tiivisti H-o K. (Heimo Kallio, Uusi Aura 5.5.1953) arvostelijoiden asennoitumisen. Ja vain todella harvat kriitikot ylipäätään kirjoittivat koko elokuvasta. Jyväskylän Sanomien (5.5.1953) A. S. moitti tuottajia arvostelukyvyn puutteesta: "Kyllä huononkin aiheen voi käsitellä hauskasti, kun vain yritetään." Hänen mielestään Helismaalla on ideoita, "mutta kun ei panna minkäänlaisia vaatimuksia paitsi ehkä käsikirjoituksen valmistumisen nopeuteen nähden, niin hukkaan menevät kaikki hyvätkin ajatukset". Elokuvan hauskuus ei kriitikoita vakuuttanut. Martti Savon (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 17.5.1953) mukaan aina löytyy niitä, jotka alkavat nauraa jo alkutekstien aikana. "Näiden ihmisten kustannuksella on yleisöllä hauskaa", hän huomautti. Aamulehden O. V-jä (Olavi Veistäjä, Aamulehti 5.5.1953) tarkasteli Pekka Puupään taustaa. "Esikuvat ovat helposti tunnettavat: on lainailtu Majakan ja Perävaunun kommelluksia ja itsensä Chaplinin tyyliä, mm. nyrkkeilyottelu. Mutta jotakin puuttuu: huumoria ja sydäntä." Myöhemmin O. V-jä totesi Chaplininkin jäljittelyn vain tylsäksi matkimiseksi, "sillä taiteellinen panos puuttuu". "Esa Pakarisessa on enemmän Esaa kuin Puupäätä, mutta Siiri Angerkoski käy täydestä Justiinana. Masa Niemi olisi kovan käden alla käyttökelpoinen voima tämän lajin tehtäviin", Keskisuomalaisessa (3.5.1953) tuumittiin. A. S. arvioi ankarasti Esa Pakarista: "Mies on kuluttanut itsensä loppuun aivan perin pohjin. Ei minkäänlaista uutta edes tavoitellakaan. Ainainen savonmurteella haastaminen ei jaksa huvittaa enää." Ohjaaja Ville Salmisen osuus jätettiin lähes kokonaan mainitsematta. Toivo Kärjen musiikkia pidettiin Keskisuomalaisessa mietona ja mieleenjäämättömänä. "Äänitystä vaivasi kumma käheys, joka pilasi ei vain Toivo Kärjen valppaasti asiain menoa myötäilevää musiikkia vaan repliikkejäkin", huomautti Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 10/1953). - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Pekka Puupää, SF:n runsaan viihdetarjonnan muuan koepallo osoittautui siinä määrin kannattavaksi, että se sai välittömästi jatko-osan, Pekka Puupää kesälaitumilla. Kun jatko-osan yleisönsuosio oli vielä tuntuvasti parempi ja senkin valmistuskustannukset keskitasoa pienemmät, oli tie Pekka ja Pätkä -sarjalle avattu. Elokuvia valmistui vuosina 1953-1960 kaikkiaan 13. Ensimmäisen ohjasi Ville Salminen, viimeisen Aarne Tarkas, muut Armand Lohikoski. Vuodesta 1985 alkaen on porilainen yksityisyrittäjä Visa Mäkinen omissa elokuvissaan herättänyt Pekka Puupää-hahmon henkiin. Elanto-lehdessä ja Kuluttajain Lehdessä oli yhtäjaksoisesti vuodesta 1925 alkaen ilmestynyt Ola Fogelbergin sarjakuva, josta elokuvaan ei siirtynyt juuri muuta kuin kolmen päähenkilön nimet ja ulkoinen olemus. Estraditaiteilija Esa Pakarinen toi Pekan osaan oman savolaisen puhetapansa, muusikko Masa Niemi Pätkään viipurilaisen elämänfilosofiansa, Siiri Angerkoski Justiinaan koko avaran maneerirekisterinsä. Osat itse asiassa kirjoitettiin paljolti juuri heitä silmälläpitäen. Lentävä kalakukko ja Pekka Puupää tehtiin suurelta osin samoissa lavasteissa. Esa Pakarinen käytti täsmälleen samaa perusrooliasua jokaikisessä Pekka ja Pätkä -elokuvassa. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Pekka Puupää Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Esa Pakarinen ja "lapset", laulu (100 %), 0' 30". Levytys: Esa Pakarinen ja Pirteät Pelimannit; Rytmi R-6166, 17.11. 1952. 2. "Rinnakkain kuljetaan rahan luo - -" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Masa Niemi ja Esa Pakarinen, laulu, ja viihdeorkesteri (playback), 0' 20". 3. Pirssimiehen päivä säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki Es. Tapio Rautavaara ja "taksimiehet", laulu (playback), 0' 30". Levytys: Matti Louhivuori, Rallineloset ja Rytmi-yhtye; R-6175, 1953. 4. "Ilmaiseksi ei, mutta halvalla" ("Meillä pilkkahintaan myydään makkarat - -") Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Masa Niemi, Esa Pakarinen, Varma Lahtinen, laulu (playback), 1' 00". 5. "Hyvää yötä, kullanmuru" ("Käy jo nukkumaan, äiti sulle hyräilee - -") Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Masa Niemi ja Esa Pakarinen, laulu (playback), 0' 30". 6. "Nyt kysyn kolme kysymystä - -" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Tuija Halonen, laulu, ja Tapio Rautavaara, laulu ja kitara (playback), 2' 00". 7. "Tarzan olen minäkin" ("Herra viidakon taas työssä, Tarzan olen minäkin - -") Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Masa Niemi, laulu, ja tanssiyhtye (playback), 1' 05". 8. Voi 1 päivä olla 100 vuotta Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Esa Pakarinen, Masa Niemi ja Tuija Halonen, laulu, ja Tapio Rautavaara, laulu ja kitara, ja viihdeorkesteri (playback), 2' 30". Levytys: Olavi Virta ja Rytmi-orkesteri; Rytmi R-6170, 23.2.1953. 9. Mikki Hiiri ja vuorenpeikko Säv. Georg Malmstén, san. Roine Richard Ryynänen Es. Esa Pakarinen ja Masa Niemi, laulu (100 %), 0' 10". 10. "Ei meitä poikia passaa heikkojen tyrkkiä - -" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Masa Niemi ja Esa Pakarinen, laulu (playback), 0' 45". 11. Eikä me olla veljeksiä Säv. ja san trad. Es. Esa Pakarinen, laulu (100 %), 0' 15". Huomautuksia: Pekka Puupään teema soi toistuvasti taustana. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |