Käsiohjelman mukaan:

Ystävykset Pirteä ja Urhea rakastavat molemmat samaa neitosta. Ei kumpikaan heistä tiedä että he ovat kilpailiat. Pirteä on saanut kirjeen Lempiltä, jonka sisällä on myös valokuva. Innostuneena valokuvan katselemiseen, ei hän huomaa lukea kirjettä. Urhea, joka aikoo lähteä ratsastelemaan, tulee hakemaan Pirteätä mukaansa. Pirteä ei huomaa ensinkään Urhean tuloa vaan silittelee valokuvaa. Urheata naurattaa ystävänsä sokea rakkaus. Vihdoin huomaa Pirteä ystävänsä ja hymyilee tälle autuaallista hymyä, näyttääpä tälle vielä kullanlirunsa valokuvaa. Mutta voi kauhistus, Urhea paisuu vihasta, sillä sehän on hänen mielitiettynsä valokuva. Hän alkaa kiljumaan suunsa täydeltä, vaan Pirteä on sukkela ja sylkäsee Urhean avoimeen kitaan sikarin pätkän. Tulos on mainio. Urhean suu loksahtaa kiinni ja hän lähtee raivoisena pois. Nyt vasta muistaa Pirteä lukea kirjeen, jossa Lempi pyytää häntä tulemaan luokseen k:lo 5, siis heti. Pirteä lähtee siis mitä iloisemmalla tuulella Lempin luo. Juuri kun Pirteän ja Lempin kuhertelu on mitä korkeammassa lämpöasteessa, tulee Urhea purkaakseen vihansa Lempille ja huomaa kuhertelevat. Tuli ja leimaus, nyt on leikki kaukana, sillä Urhealla on kaksi revolveria. Urhea on liian kuohuksissaan osatakseen tarkasti ampua, Pirteä on taasen liian peloissaan osatakseen ampua. Revolverit ovat jo tyhjät eikä kumpikaan ole kaatunut. Ei auta muu kuin tarttua miekkoihin, mutta taasen on kova kovaa vastaan. Kuvassa näemme miten juttu päättyy.

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan