Kesä

Sommar (ruotsinkielinen nimi)
QR-koodi

Aineistosta vastaa

Kesä

Kaarle Halmeen ohjaama draama Kesä (1915) perustuu Eino Leinon käsikirjoitukseen ja runoon Vanteenheittäjät kokoelmassa Tähtitarha. Maalaispappilassa kesäänsä viettävä elegantti helsinkiläisnuorukainen Aarne Holm (Konrad Tallroth) ryhtyy liehittelemään ja jopa kosimaan perheen nuorta tytärtä Sylviä (Mandi Terho), mutta lähteekin takaisin pääkaupunkiin saatuaan kirjeen entiseltä ihastukseltaan Dagmarilta (Hilma Rantanen). Helsingissä nuorukaiset Arvi Ahti (John Precht) ja Bernard (Theodor Weissman) tavoittelevat myös kaunista Dagmaria, jonka kevytmielinen leikittely miesten tunteilla johtaa veritöihin. Elokuvan kuva-aineisto on tuhoutunut.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Hilma Rantanen, näyttelijä
Mandi Terho, näyttelijä
Oskar Krabbe, näyttelijä
Sigrid Precht, näyttelijä
Mia Backman, näyttelijä
Konrad Tallroth, näyttelijä
John Precht, näyttelijä
Theodor Weissman, näyttelijä
Tyyne Halme, näyttelijä
Sven Hildén, näyttelijä
Aino Manner, näyttelijä
Toivo Niskanen, näyttelijä
Muut tekijät
Eino Leino, kirjoittanut
Lyyra Filmi, levittäjä
Kreditoimattomat
Hjalmar V. Pohjanheimo, tuottaja
Asser Pohjanheimo, kuvaaja
Birger Pohjanheimo, kuvaaja
Hilarius Pohjanheimo, kuvaaja
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1915
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
18.01.1915
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Lyyra
Filmikopioiden määrä
1 (arvio)
Muut näytökset
  • 27.03.1915 Tammisaari: Uusi Biografi ensi-iltakierros
  • 13.05.1915 Hanko: Tivoli ensi-iltakierros
Kuvauspaikat
Ulkokuvat

Helsinki: mökki Uudenmaankatu 8-12:n pihalla

Helsingin mlk.: Axel ja Sigrid Prechtin huvila Oulunkylässä

- Toim. Lauri Piispa Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) pohjalta

Sisältöseloste

Käsiohjelman mukaan:

Aarne Holm, elegantti helsinkiläisnuorukainen, viettää kesää maalaispappilassa ja alkaa ajankulukseen innokkaasti liehitellä perheen nuorta tytärtä Sylviä, joka luonnollisesti näkee hienossa Helsingin-herrassa sydämensä ihanteen. Holm innostuu lopulta niin rakkausleikkiinsä että hän kosii, saa myöntävän vastauksen, ja nuori pari kihlautuu. Nuori papintytär ui nyt autuuden meressä, hänen mielikuvituksellisimmat unelmansa ovat käyneet toteen. Kuinka hän voisi olla ylpeilemättä elegantista pääkaupunkilaissulhasestaan maalaisille ystävättärilleen. Mutta hänen ruusuiset rakkaudenunelmansa häiriintyvät pian, kun hänen sulhasensa eräänä päivänä ilmoittaa aikovansa matkustaa Helsinkiin. Hän on nimittäin saanut kirjeen "ystävättäreltään" Dagmarilta, joka toivoo Holmista seuraa matkalleen Helsinkiin.

Aarne Holmin lisäksi Dagmarilla on Helsingissä kaksi ihailijaa, Arvi Ahti ja Bernard, jotka molemmat asuvat jälkimmäisen tädin, Dagmarin hyvän ystävättären luona. Nuorukaiset saavat tietää Dagmarin saapumisesta ja lähtevät kumpikin häntä junalle vastaan. Mutta kuvitelkaa heidän harminsa ja raivonsa, kun he näkevät Dagmarin asemalla yhdessä elegantin Aarne Holmin kanssa. Ennen kuin nuorukaiset ovat ehtineet toipua järkytyksestään, on nuori pari astunut autoon ja ajanut tiehensä. Ahti ja Bernard ottavat kumpikin oman autonsa ja kiertävät kaupungin kaikissa hotelleissa tiedustelemassa Dagmaria. Tällä välin Dagmar on asettunut hotelli Apolloon ja istuu kavaljeerinsa kanssa kaikessa rauhassa hyvin varustetussa aamiaispöydässä.

Ahti ja Bernard, jotka turhaan ovat yrittäneet tavoittaa kaunotarta, kohtaavat jälleen ja yhteinen epäonnistuminen tuo sovinnon näiden toisiaan kyräilleiden kilpailijoiden välille. Hotelli Apollossa tapaavat he vihdoin Dagmarin kuten myös Holmin ja kaikki neljä istuvat yhdessä sulassa sovussa. Kuitenkin sekä Ahdilla että Bernardilla on ollut tilaisuus tavata Dagmar kahden kesken. Kumpikin on asettanut sydämensä hänen jalkojensa juureen. Dagmar vain leikkii nuorukaisten tunteilla, ja kun hän sattumalta kuulee Aarne Holmin kesäkihlauksesta, hän keimailee entistä enemmän rangaistakseen Holmia. Tämän on lopulta pakko kirjoittaa eroviesti Sylville ja purkaa kihlauksensa. Tällä välin tilanne kolmen kilpakosijan kesken on edelleen kärjistynyt. Kaivopuistossa pidetyissä syntymäpäiväjuhlissa Dagmar järjestää vuoron perään salaisen kohtaamisen kaikkien kolmen ihailijansa kanssa, minkä jälkeen hänen tilanteensa käy kestämättömäksi. Nuoren Arvi Ahdin mustasukkaisuus kiihtyy lopuita siihen pisteeseen että hän päättää turvautua epätoivoiseen keinoon. Revolverilla aseistautuneena hän etsii Dagmarin käsiinsä pakottaakseen tämän lopulliseen ratkaisuun. Samassa astuu Aarne Holm sisään ja hetkellisen mielettömyyden puuskassa Arvi ampuu häntä kohti niin että hän kaatuu kuolleena lattialle. Dagmar on saanut kauhean opetuksen kaksinaamaisuudestaan, epätoivoisena heittäytyy hän kuolleen miehen päälle, samalla kun Arvi Ahti lähtee poliisikamarille antaakseen itsensä ilmi. Mutta kaukana maalaispappilassa suree nuori tyttö menetettyä onneaan.

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan

Aiheet
Lehdistöarviot

"Kotimainen taidefilmi", määritteli Helsingin Sanomat, ja ilmoituksissa Lyyra Filmi mainosti: "Filminäytelmällä Kesä on erityinen viehätyksensä sen puolesta, että se on suomalaisten näyttelijöiden esittämä suomalaisessa ympäristössä. [- -] Kappaleen mielenkiintoa kohottaa vielä se seikka että nykyään kuuluisin suomalainen lyyrillinen kirjailija Eino Leino on kirjoittanut sen vartavasten eläviä kuvia varten sekä että näyttämöllepanoa on johtanut tunnettu teatterinjohtaja Kaarlo Halme."

Seura-lehdessä (29-30/1948) 33 vuotta myöhemmin Jaakko Saarikoski maalaili aikalaisyleisön reaktioita Kaarle Halmeen tyttären, näyttelijätär Tyyne Jaurin muistamina: "Yleisö on katsellut ihastuneena, rapistellut karamellipapereitaan ja keskustellut äänekkäästi pysyäkseen juonessa mukana. Filmihän on mykkä, ja lisäksi on kameraa sen ajan tapaan pyöritetty liian hidasta vauhtia ja esityskone taas hyrrää kuin rukki, joten näyttelijät liikkuvat kuin pikajuoksijat. Kuvaus on myöskin ollut hieman hämärää, mutta valkopukuisten, aavemaisten hahmojen liikkuminen mustanharmaassa ympäristössä on vain lisännyt filmin jännittävyyttä. Esiintyjät ja koko Pohjanheimon perhe kukitetaan ja heitä vannotetaan pian valmistamaan lisää samanlaista."

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan

Taustaa

Teatterinjohtaja ja näytelmäkirjailija Kaarle Halme (1864 - 1946) ohjasi Hjalmar V. Pohjanheimon johtamalle Lyyra Filmille neljä elokuvaa, jotka saivat ensi-iltansa vuosina 1913-15. Runsaan puolen tunnin mittainen "suomalainen taidefilmi" Kesä tuli ensi-iltaan niistä viimeisenä, vasta tammikuussa 1915, mutta elokuva kuvattiin Helsingissä ja Oulunkylässä jo kesällä 1913. Halmeen elokuvien kuvausjärjestyksestä on epäselvyyttä. Hannu Salmi on teoksessaan Kadonnut perintö pitänyt todennäköisenä, että Kesä kuvattiin toisena, heti Nuoren luotsin (1913) jälkeen, mutta tuotanto jäi jostain syystä kesken tai ajautui vaikeuksiin. Syytä viivästyneeseen ensi-iltaan ei tiedetä.

Käsikirjoituksen elokuvaan teki Eino Leino kokoelmassa Tähtitarha (1912) ilmestyneen Vanteenheittäjät-runonsa pohjalta, joskin juonitiivistelmän perusteella yhteydet elokuvan ja runon välillä jäivät vähäisiksi. Kaarle Halme ja Leino olivat ystäviä. Halmeen tyttären Tyyne Jaurin kertoman (Seura 29-30/1948) mukaan runoilija teki käsikirjoituksen Halmeelle rahapulassa yhdessä yössä. Jauri kertoo myös Leinon saaneen työstään 400 markan suuruisen palkkion. Käsikirjoitus ei ole säilynyt, ja mitä ilmeisimmin Halme muokkasi sitä vielä reilusti elokuvaa varten. Leino ei ollut sinänsä kiinnostunut elokuvataiteesta, eikä tiettävästi käynyt elämänsä aikana elokuvissa kertaakaan. Kesän kuvauksissa hän vieraili Jaurin mukaan kerran. Elokuva toteutettiin pitkälti samoin näyttelijä- ja tekijävoimin kuin muutkin Halmeen kesän 1913 ohjaukset.

Kun Kesä lopulta pääsi ensi-iltaan, sitä mainostettiin Eino Leinon ja Kaarle Halmeen nimillä. Kaupallisesti elokuva ei kuitenkaan menestynyt. Esityksiä on Helsingin ohella kirjautunut ainoastaan Tammisaaresta ja Hangosta. Elokuvan kuva-aineisto on tuhoutunut.

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) pohjalta toimittanut Lauri Piispa

Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Tarkastusnumero
6477 ABC
Tarkastuspäivä
16.01.1915
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
738 m
Ikäraja
S
Osia
3
Tarkastuttaja
Lyyra Filmi
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
mykkä
Kuvasuhde
1,33:1
Kesto
40 min
Alkuteos

Eino Leino: "Vanteenheittäjät". Teoksessa Tähtitarha. Helsinki: Kirja, 1912. (runo)