Haku

Kilu-Kallen ja Mouku-Franssin kosioretki

Kilu Kallen ja Mouku Franssin kosioretki (rinnakkaisnimi)
Kilu-Kalles och Mouku-Fransis friarefärd (ruotsinkielinen nimi)
Aineiston käyttöoikeudet
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kilu-Kallen ja Mouku-Franssin kosioretki

Lyyra Filmin mykkäkomediassa Kilu-Kallen ja Mouku-Franssin kosioretki (1920) köyhät kulkurit (Väinö Lehmus ja Lenni eli Matti Jurva) kokeilevat onneaan esiintymällä aatelisena ja rikkaan talontyttären (Saima Lehmus) kosijana. Kihlajaismatka kaupunkiin saa nolon lopun, kun heidät poliisin vanhoina tuttuina pidätetään kultasepänliikkeen edessä. Elokuva on tuhoutunut.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Kreditoimattomat näyttelijät
Onni Veijonen, tilanomistaja Karhunheimo
Saima Lehmus, Karhunheimon tytär
Lenni Jurva, Mouku-Franssi
Väinö Lehmus, Kilu-Kalle alias Gabriel av von de la Kaikenheimo
Hildur Lehmus, karjakko
Muut tekijät
Väinö Lehmus, käsikirjoittaja
Lyyra Filmi, levittäjä
Kreditoimattomat
Hjalmar V. Pohjanheimo, tuottaja
Asser Pohjanheimo, kuvaaja
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1920
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
19.12.1920
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Lyyra
Filmikopioiden määrä
1 (arvio)
Muut näytökset
  • 04.01.1921 Riihimäki: Sampo ensi-iltakierros
  • 10.01.1921 Viipuri: Lyyra II ensi-iltakierros
  • 17.01.1921 Turku: Lyyra V ensi-iltakierros
  • 24.01.1921 Tampere: Lyyra ensi-iltakierros
  • 01.03.1921 Raahe: Elävät Kuvat ensi-iltakierros
  • 10.03.1921 Pori: Fennia ensi-iltakierros
  • 26.03.1921 Mikkeli: Elävät Kuvat V. P. K:n talolla ensi-iltakierros
  • 11.04.1921 Hämeenlinna: Panu ensi-iltakierros
  • 29.11.1921 Kotka: Uusi Biografi ensi-iltakierros
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Mikkelin mlk. (nyk. Mikkeli): Kyyhkylän kartanon alue ja ympäristö

Mikkeli: Laitisen kultasepänliikkeen edusta

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Kuvausaika
Heinäkuu - elokuu 1920

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan

Sisältöseloste
Tarkastushakemuksen mukaan:

"Kaksi köyhää kulkuria - 'tyyppejä Kullatusta savikukosta' - Kilu-Kalle ja Mouku-Franssi, eivät ole syöneet mitään pariin päivään. Äkkiä huomaavat he erään komean talon ja Kilu-Kalle päättää esiintyä parooni Gabriel av von de la Kaikenheimona ja talon tyttären kosijana. Mutta voi surkeutta! 'Parooni'-rukka ei ole erikoisen hienosti puettu ja saa vastaukseksi kosintaansa 'ilmaisen lentoretken', jolle häntä seuraa hänen uskollinen toverinsa Mouku-Franssi. Kulkurit haroivat päätään. - Raapimisen lopputuloksena on, että he päättävät 'lainata' 'parempia tarvekaluja' eräästä lähellä sijaitsevasta huvilasta. Tehdäkseen itsensä vielä mielenkiintoisemmiksi keksivät he seuraavanlaatuisen kepposen: Mouku-Franssi pukeutuu ryöväriksi ja ahdistelee Karhunheimon tytärtä. 'Viime hetkessä' pelastaa uljas 'parooni' immen ihanan. Silloin saa luonnollisestikin 'pelastaja' palkastansa ja Mouku-Franssi, joka nyt esiintyy 'paroonin' palvelijana, elää herkullisia ylensyömisen päiviä talon miesmäisen karjakon 'suojeluksessa'.

Niinpä lähtee 'parooni' morsiamensa kanssa kaupunkiin kihloja ostamaan. Mouku-Franssi seuraa mukana samalla asialla karjakkonsa kanssa. Mutta juuri kultasepänliikkeen edustalla joutuvat he poliisin kynsiin, joka väittää 'paroonin' ja 'palvelijan' olevan heidän vanhat tuttunsa Kilu-Kalle ja Mouku-Franssi, jotka nyt joutuvat 'tiilenpäitä lukemaan' 'luvattoman lainausliikkeen harjoittamisesta'."

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Aiheet
Lehdistöarviot
Varsinaisia arvioita ei elokuvasta ole löytynyt, mutta Vihtori Simosen reportaasi kuvauksista (Suomen Kuvalehti 37/1920) sisältää jo arvottavaa ainesta: "Näytelmässä on kymmenittäin mitä hullunkurisimpia kohtauksia, mutta totesimme siinä esiintyvän pilan viattomaksi, jota paitsi pohjana on moraali: kulkurit joutuvat lopuksi tepposistaan kiikkiin. Kuten näkyy, ei aihe ole suinkaan mitenkään 'kansallinen', mutta näytelmä saa silti melko määrässä suomalaisen ja erityisesti mikkeliläisen värityksen ja nimenomaan Kyyhkylän kartano ympäristöineen tulee siinä kymmenissä kohtauksissa eri puolilta esitetyksi. [- -] Ja sen saattoi panna merkille, että kyllä näyttelijät ottivat tehtävänsä vakavan toden kannalta. Useimmat heistä ovat eri näyttämöiltä tunnettuja henkilöitä."

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Taustaa
Kuuden vuoden tauon jälkeen Lyyra Filmin näytelmäelokuvatuotanto käynnistyi uudelleen kesällä 1920. Hjalmar V. Pohjanheimon ostaman Kyyhkylän kartanon alueella Mikkelin maalaiskunnassa sekä osittain Mikkelin kaupungissa kuvattiin kolme farssityyppistä komediaa, joista ensimmäisenä valmistui Väinö Lehmuksen käsikirjoitukseen perustunut 2-osainen filmifarssi Kilu-Kallen ja Mouku-Franssin kosioretki (1920). Juonenkulussa on vaikutteita ruotsalaisen Emil Norlanderin Suomessakin esitetystä revyystä Den förgyllda lergöken (kantaesitys Viktoria-teatteri, Tukholma 4.6.1900). Väinö Lehmus esitti Kilu-Kallea ja Mouku-Franssia Lenni (myöh. Matti) Jurva. Muissa osissa nähtiin mm. Onni Veijonen sekä Saima ja Hildur Lehmus. Ohjaajana tiedetään olleen Hjalmar V. Pohjanheimon itse.

Kyyhkylä kuului 1600-luvulla Pietari Brahen läänityksiin ja oli seuraavalla vuosisadalla Tavastjernan ja von Fieandtin sukujen omistuksessa. Hjalmar V. Pohjanheimon hallussa kartano oli vuosina 1920 - 1922. Pohjanheimolta kartano siirtyi mikkeliläiselle kauppaneuvos D. Pulkkiselle ja tämän perillisiltä 1927 Vapaussodan Invaliidien Liitolle, joka vuonna 1970 lahjoitti kartanon edelleen Sotainvalidien Veljesliitolle invalidi-ja sairaskodiksi. Sittemmin se on toiminut hotellina, juhlapaikkana, tilausravintolana ja kuntoutuskeskuksena.

Mittaa Kilu-Kallen ja Mouku-Fransin kosioretkelle kertyi tarkastushakemuksen mukaan ilman välitekstejä 415 metriä eli 20 minuuttia. Elokuvan käsiohjelman mukaan filmin pituus 475 metriä. Esityskierros alkoi 19.2.1920 helsinkiläisestä Lyyrasta.

Elokuvan kuva-aineisto on tuhoutunut. Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa ei ole myöskään elokuvan käsikirjoitusta, julistetta tai valokuvia. Sen sijaan on säilynyt kahdeksan sivun pituinen synopsis elokuva-aiheeseen Kilu-Kallen ja Mouku-Franssin elämänvaiheet.

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Tarkastusnumero
11072
Tarkastuspäivä
18.12.1920
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
415 m
Ikäraja
S
Osia
2
Tarkastuttaja
Lyyra Filmi
Muut tiedot
VET:n nippunumero 3934.
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
mykkä
Kuvasuhde
1,33:1
Kesto
18 min
Pääsy
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa