Haku

Kun solttu-Juusosta tuli herra

När soldat-Jeppe blev herre (ruotsinkielinen nimi)
Solttu, josta tuli herra (rinnakkaisnimi)
Sotilasrakkautta (työnimi)
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kun solttu-Juusosta tuli herra

Lyyra Filmin mykkäelokuvaa Kun solttu-Juusosta tuli herra (1921) on luonnehdittu ensimmäiseksi suomalaiseksi sotilasfarssiksi. Nimihenkilö solttu-Juuso (Väinö Lehmus) hakkailee leskirouva Söderlundin kamarineitoa (Saima Lehmus) ja saa myös leskirouvan (Hildur Lehmus) ihastumaan itseensä. Kihlajaispäivä on jo ehditty sopia, mutta leskirouvan veljenpojat (Onni Veijonen, Birger Pohjanheimo) lopettavat seurustelun. Elokuva on tuhoutunut.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Väinö Lehmus, solttu-Juuso
Hildur Lehmus, leskirouva Söderlund
Birger Pohjanheimo, luutnatti Kannus
Onni Veijonen, vänrikki Paukku
Saima Lehmus, rouva Söderlundin kamarineito
Muut tekijät
Väinö Lehmus, Käsikirjoittaja (vierasperäisestä aiheesta sommitellut)
Lyyra Filmi, Levittäjä
Kreditoimattomat
Hjalmar V. Pohjanheimo, Ohjaaja
Hjalmar V. Pohjanheimo, Tuottaja
Tuotantotiedot
Tuotanto
Lyyra Filmi, Tuottaja
Julkaistu
1921
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
14.02.1921
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Lyyra
Filmikopioiden määrä
1 (arvio)
Muut näytökset
  • 22.02.1921 Riihimäki: Sampo ensi-iltakierros
  • 24.02.1921 Hyvinkää: Hyvinkään Elävienkuvienteatteri ensi-iltakierros
  • 28.02.1921 Viipuri: Lyyra II ensi-iltakierros
  • 07.03.1921 Turku: Lyyra V ensi-iltakierros
  • 17.03.1921 Tampere: Lyyra ensi-iltakierros
  • 21.04.1921 Pori: Fennia ensi-iltakierros
  • 13.05.1921 Mikkeli: Elävät Kuvat V. P. K:n talolla ensi-iltakierros
  • 20.10.1921 Kajaani: Pohjola ensi-iltakierros
  • 09.02.1922 Hamina: Sampo ensi-iltakierros
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Mikkeli: kaupunkinäkymiä

Mikkelin mlk. (nyk. Mikkeli): Tuukkalan kasarmialue

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Kuvausaika
Kesä 1920

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan

Sisältöseloste
Käsiohjelman mukaan:

”Solttu-Juuso on suuri naissankari. Ensin hän hakkailee leskirouva Söderlundin kamarineitoa. Eräänä iltana, kun Juuso ilakoi neitonsa kanssa leskirouvan puistossa, on hän tilaisuudessa häätämään pois erään kartanoon tunkeutumassa olevana varkaan. Rouva Söderlund kutsuttaa luokseen Juuson, kiittääkseen häntä ja rakastuu häneen kun luulee hänen soittavan sitraa.

Asiat kehittyvät viimein niin pitkälle, että Juuso tulee, sotaväestä päästyään, rouva Söderlundin, morsiamensa kartanoon ’sivistettäväksi’. Luutnantti Kannus ja vänrikki Paukku, jotka usein käyvät ’vippaamassa’ tädiltään, ovat raivoissaan tuon uuden ’sedän’ käyttäytymisestä. Kihlajaispäivä on jo määrätty, kun luutnantti Kannus paljastaa ’sitrataiteilijan’, joka heidän tätiänsä on hullauttanut, - ’pelitoosan’ kiertäjäksi. Juuso saa potkut, mutta ei siitä paljoakaan piittaa.”
Aiheet
Lehdistöarviot
"Filmi on tutustumisen arvoinen", kiitti Iltalehden (15.2.1921) nimetön kommmentaattori ainoassa löytyneessä varsinaisessa arviossa. "Esitys on näppärää ja loppu vallan päinvastainen kuin edellisessä kappaleessa [Rohkea pako]. Tässä eivät asianomaiset saa toisiaan, vaan 'solttu-Juuso' saa reippaat potkut, josta hänen iloinen ja huoleton sotilasluonteensa ei silleen suuria välitä."

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Taustaa
Lyyra-Filmin elokuvaa, 3-osaista filmifarssia Kun solttu-Juusosta tuli herra (1921) voidaan luonnehtia suomalaisen elokuvan ensimmäiseksi sotilasfarssiksi. Jatkoa sille seurasi vasta vuonna 1938, kun Oy Suomen Filmiteollisuus tuotti elokuvan Rykmentin murheenkryyni.

Käsikirjoituksen laati nimiosan esittäjä Väinö Lehmus tarkemmin tunnistamatonta ulkomaista aihetta hyödyntäen. Elokuvan ohjasi tuottaja Hjalmar V. Pohjanheimo itse. Ulkokuvat otettiin lähinnä Mikkelin maalaiskunnassa Tuukkalan kasarmialueella, ja mainoksen mukaan elokuvaan sisältyi myös "onnistuneita kuvia suomalaisesta sotilaselämästä Tuukkalan kasarmin aliupseerikursseilta".

Elokuvasta on olemassa käsiohjelma ja tarkastushakemus. Tarkastushakemuksessa juoni kulkee seuraavasti: "Solttu-Juuso on suuri naissankari. Ensin mielistelee hän everstin lesken palvelijatarta - sitten leskirouva mielistyykin hänen 'sitransoittoonsa'. Asiat kehittyvät kuitenkin niin, että leskirouva rakastuu solttu-Juusoon ja alkaa 'teettää' hänestä herraa, suureksi mieliharmiksi everstinnan veljenpojille jotka ahkerasti käyttävät everstinnan maallista omaisuutta hyväkseen. Viimein erään kerran, kun solttu-Juuso taas ihastuttaa everstinnaa soitollaan, paljastaa toinen veljenpojista Juuson taiteilemisen 'pelitoosan veivaamiseksi'. Ja niin potkaistaan Juuso raukka pellolle." Käsiohjelmassa kuolleen everstin veljenpojat ovat saaneet nimet, samoin leskirouvalle on annettu sukunimi Söderlund. Palvelijatar on muuttunut kamarineidoksi. Juonen käsittelyssäkin on pieniä eroja, mm. varkaan häätäminen kartanosta on kirjoitettu ainoastaan käsiohjelmaan.

Tarkastushakemuksen mukaan elokuvan pituus on 600 metriä ilman tekstejä. Käsiohjelma kertoo pituudeksi 725 metriä. Jälkimmäiseen on ilmeisesti laskettu myös elokuvan tekstiplanssit.

Elokuvan yleisömenestys jäi teatteriesityskertojen mukaan laskien vaatimattomaksi, mutta edusti vuoden kotimaisten uutuuksien keskiarvoa.

Kuva-aineisto valokuvia myöten on tuhoutunut, eikä käsikirjoitusta ole Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa.

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Tarkastusnumero
11151
Tarkastuspäivä
11.02.1921
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
600 m
Ikäraja
S
Osia
3
Tarkastuttaja
Lyyra Filmi
Muut tiedot
VET:n nippunumero 3938.
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
mykkä
Kuvasuhde
1,33:1
Kesto
26 min