"Suomi-Filmi Oy on edelleenkin jatkanut ansiokasta työtään Suomen näytelmäkirjallisuuden kuvaamiseksi valkoiselle kankaalle", pohjusti Helsingin Sanomat (23.2.1922) ja Uuden Suomen Paspartuu (Uuno Hirvonen, 18.3.1922) kiitti: "Juoneltaan seuraa filmi uskollisesti näytelmää, joka onkin, sikäli kuin yleensä tahdotaan seurata ei filmille kirjoitettua aihetta, filmatisoitavaksi sangen sopiva. Juoni kehittyy johdonmukaisesti ja samalla nopeasti. Filmiin tahtoo pakostakin jäädä kuolleita kohtia, jotka sitten on korvattava tekstiselityksillä, mutta Anna-Liisa on säilynyt tältä varjopuolelta."

"Huomattava kotimainen filmi", otsikoi Iltalehden (21.3.1922) nimetön kriitikko ja jatkoi: "Toteamme iloiten, että suomalainen filmi jälleen on astunut huomattavan askeleen eteenpäin. Anna-Liisa ei enään ole aloittelevaa kokeilua, se on täysin kehittynyttä työtä. Valkealla kankaalla nähdään nyt suomalainen taidefilmi, ensimmäinen rohkaiseva näyte siitä, että meidän maamme tälläkin alalla voi ryhtyä kansainväliseen kilpailuun, jos ulkonaiset olosuhteet sen sallivat. [- -] Anna-Liisa -filmi on teknillisesti täysipainoinen. Maisemakuvat ovat paikoitellen hurmaavia ja onpa päästy siihen, että ympäröivän luonnon tunnelma vaikuttavasti säestää sielullista kuvausta [- -]. Näytteleminen on hiottua ja vapaata ensikertaisten filmaajien avuttomasta kömpelyydestä. Ennen muita on mainittava Helmi Lindelöf Anna-Liisana. Koruttomin, hillittömin keinoin hän kärsivästä naisesta luo kuvan, jonka kirkastettu traagillisuus varsinkin loppukohtauksessa on syvästi vaikuttava. Toinen mestarillinen taideluoma on Mimmi Lähteenojan realistinen Husso."

Helmi Lindelöf ja Mimmi Lähteenoja nostettiin kiittäen esiin muissakin arvioissa. "De två kvinnliga huvudrollerna [- -] ha i Helmi Lindelöf och Mimmi Lähteenoja funnit framstående tolkarinnor", kirjoitti Granskaren (Hufvudstadsbladet 20.3.1922), mutta esitti myös kritiikkiä: "Tekniskt äro bilderna ojämna, en del klara och skarpare än förr. En annan del, i synnerhet interiörerna, har inte anfallit lika bra. Som en stor förtjänst må antecknas att filmen är spännande och underhållande mera än någon annan vi sett förut av detta märke."

"I titelrollen uppträder den charmanta skådespelerskan Helmi Lindelöf och som änglamakerska agerar Mimmi Lähteenoja med nödig påtalighet", pani myös Clou (Svenska Pressen 21.3.1922) merkille. "Filmatiseringen har i stort sett utfallit gynnsamt. I synnerhet armoteras bildernas klarhet med tillfredställelse. Därtill kommer att filmen gömmer många verkligt spännande poänger."

"Se on niin korkealla tasolla, ettei sen lainkaan tarvitse vedota kotimaiseen alkuperäänsä herättääkseen mielenkiintoa", arveli Filmiaitan (6/1922) anonyymi kirjoittaja. "Anna-Liisa on kuvaus kansan elämästä, jossa kansatieteellisesti oikea ympäristö ja esityksessä havaittava dramaattinen johdonmukaisuus ovat taitavasti punotut yhteen, niin että niiden aikaansaaman kokonaiskuvan vaikutus on hyvä, vieläpä suurenmoinenkin. Tätä filmiä voimme arvelematta tarjota ulkomaalaisellekin yleisölle sanoen: katsokaa, tässä on palanen isänmaatamme, silmäys meidän maaseudullamme elettyyn elämään."

Ruotsalaislehtien arviot osoittivat Filmiaitan uumoilun aiheelliseksi. "En bra finsk film", otsikoi Dagens Nyheter 26.9.1922 ja perusteli: "I vilket fall som helst är arrangeringen för filmen ypperligt gjort, måhända även den i viss mån påverkad av svensk filminspelning. Den finska regissören, Teuvo Puro, är tydligen en förmåga att räkna med. Filmens styrka ligger framför allt i ett starkt dramatiskt liv samt i iscensättningen, som är smakfullt genomförd, men också präglad av en äkta finsk realism."

"Bearbetningen för filmen har synbarligen gjorts med stor omsorg", säesti Stockholms-Tidningen 26.9.1922. "Utmärkta skådespelarkrafter medverka under god regi, och vad man i tekniskt avseende i synnerhet fäster sig vid är den synnerligen förtjänstfulla fotograferingen. Allt detta motiverar en rekommendation av filmen utom all tvekan."

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan