"Voimme ylpeydellä todeta, että meidänkin maamme nyt on kohoutunut filmejätuottavien maiden joukkoon", tervehti Filmiaitta 16/1922 Suomi-Filmin uutuutta. "Erittäin elävä ja vaikuttava filmi", luonnehti R. H-m. (Raoul af Hällström, Ylioppilaslehti 22/1922) ja jatkoi: "Ulkonaisestikin onnistunut: erinomainen valokuvaus, hupaisat kylpyläelämäkuvaukset (Hangosta) ja vanhanaikaisen tunnelmallinen herraskartanoidylli (Gustavelund). Ohjaus tosin ei ole niin keinojaan hallitsevaa ja vapautunutta kuin ruotsalaisissa filmeissä, mutta tarjoaa kuitenkin suuren joukon tehokkaita ja herkkiä kuvia."

"Kuvaelmat ovat hyvällä aistilla järjestetyt", koki Fanny (Iltalehti 13.11.1922). "Näytteleminen suoritetaan hillitysti ja luontevasti ilman filmissä niin tavallisia kouristuksen tapaisia kasvojen ja ruumiin vääntelemisiä. [- -] Valokuvat ovat ihmeteltävän selviä ja kauniita. Voisi luulla niitä suorastaan kankaalle kuvatuiksi. Monipuolinen musiikkiohjelma säestää näytäntöä."

"Kärlekens allmakt är den första inhemska film med den konstnärliga bärkraft som kan föra filmen ut även till andra länders publik", arveli Valois (Sigrid Maria Heinricius, Hufvudstadsbladet 13.11.1922). "Ämnet är allmänt mänskligt och miljöerna äro inte mera så nationalistiskt trånga att förståelsen på främmande botten skulle äventyras. Herr Tallroth har med berömvärd uppfattning om vad som 'går och inte går' skapat ett underhållande skådespel där kärlek, glädje och tårar fånga publikens intresse. Karaktärsteckningen är visserligen beroende av rollinnehavarna men situationerna giva dem åtminstone tillfälle att utforma typer. Scenerierna äro ofta beundransvärt vackra."

"Tässä filmissä on suomalaiskansallista tuntua mahdollisimman vähän", valitti puolestaan U. H. (Uuno Hirvonen) Uudessa Suomessa 14.11.1922. "Rakkauden kaikkivalta voisi yhtä hyvin olla Nordisk Filmin tai minkä muun ulkolaisen yhtiön tuote tahansa. Suomalaista siinä ei ole kuin maisemasijoitus, ja maisemiakin olisi toisekseen voinut olla enemmän. Minkätähden mennä Hankoon näyttelemään kreiviä, silloinkuin voisi näytellä tavallisia ihmisiä mitä ihanimmassa luonnossa. [- -] Hyvänä yrityksenä on Rakkauden kaikkivalta tietysti ansaitseva kaiken kiitoksen ja todistaahan se osaltaan, että meillä on jo opittu kiitettävässä määrin hallitsemaan filmiteknillisiä keinoja."

"Ida Brander on se näyttelijä, joka nostaa ja aateloi tämän filmin", kirjoitti R. H-m arvostelujen yleislinjan mukaisesti. "Ruotsalaisen teatterin ihailtu mére-noble on tässä saanut osan, joka suo hänelle oivallisen tilaisuuden kehitellä miimillisesti taiteensa rakastettavimpia puolia. Hänen vanha kreivittärensä on hieno ja herttainen - niin liikuttavan ihastuttava kuin vain ylhäiset vanhat naiset voivat olla. [- -] Lukuunottamatta Konrad Tallrothia (jolla on pieni, mutta karaktäärinen osa kappaleen alussa) kohoaa Ida Branderin rinnalle oikeastaan vain Ali Biaudet. Hänen nuori kreivi Carl-Johaninsa on ensiesiintyjän saavutukseksi harvinaisen levollinen ja haparoimaton. Hän näyttelee enemmän kasvoillaan kuin ruumiillaan - vahinko, ettei regissööri suonut hänen osalleen enemmän lähikuvia."

- Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan