Vatsa sisään, rinta ulos!
Magen in och bröstet ut (ruotsinkielinen nimi)
Stomach in - Chest out! (englanninkielinen käännösnimi)
Rentrez le ventre - gonflez le thorax (ranskankielinen käännösnimi)
Bauch rein, Brust raus (saksankielinen käännösnimi)
Vatsa sisään - rinta ulos (työnimi)
Kapteenin painajainen (työnimi)
Finna-arvio
Vatsa sisään, rinta ulos!
Aarne Tarkaksen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa sotilasfarssissa Vatsa sisään, rinta ulos! (1959) miehiä komentava mutta naisia pelkäävä kapteeni Tauno Routa (Helge Herala) joutuu pitämään väestönsuojelun oppitunnin sisäoppilaitoksen tytöille. Hän eksyy vahingossa suihkuhuoneeseen ja yrittää siivoojaksi naamioituneena päästä ulos, mutta joutuukin samaan vuoteeseen voimistelunopettaja Marjatta Paasin (Marjatta Kallio) kanssa. Sisäoppilaitoksen keittäjättären (Ritva Valkama) kanssa seurusteleva sotamies Pöntinen (Tommi Rinne) ottaa kaiken ilon irti saadessaan haltuunsa kapteeni Roudan uniformun.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Alkukesä 1959 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Vihdoinkin on tehty kotimainen sotilasfarssi, jota voidaan pitää melko onnistuneena monien aikaisempien yritysten jälkeen. Tässä on lähdetty osittain aivan uusille teille jättämällä lopultakin syrjään kaavamaisuus ja pahimmat kompastuskivet. [- -]. Kun huumori on lisäksi usein paikoin älykästäkin eikä enää pekkapuupäämäistä touhuilua, tempaa sen välittömyys mukaansa nauramaan sydämen pohjasta", arvioi P. P. (Kouvolan Sanomat 30.8.1959). Vatsa sisään, rinta ulos! sai useimmilta kriitikoilta varauksellisen myönteisen vastaanoton. K. S-maa (Kalevi Salomaa, Etelä-Suomen Sanomat 7.8.1959) käsitteli laajemminkin Aarne Tarkaksen ohjaajauraa: "Viime vuosina Tarkas on sisukkaasti ahertanut erilaisten parodia- ja satiiriaiheiden parissa - paras aikaansaannoksista oli tietysti Herra sotaministeri - ja näitten toteutuksessa hän on horjahdellut aivan luvattomassa määrässä, vaikka yksityiskohdat ovat herättäneet tyytyväisyyttä. Elokuvaa Vatsa sisään, rinta ulos! voidaan pitää Aarne Tarkaksen viime vuosien parhaana teoksena, vaikka se onkin sanan varsinaisessa merkityksessä 'harmiton' farssikomedia ja vaikka miljöö - valitettavasti - on täysin loppuun saakka käytössä kulunut." K. Sn:n (Kyösti Sorjonen, Jyväskylän Sanomat 17.9.1959) mielestä "sotilasfarssialalta" oli vaikea löytää enää mitään uutta - ja siksi "elokuvan kehittelyssä seuraillaan vanhoja hauskuuttamiskeinoja, jolloin yhtenä teemana on mies naisen puvussa ja toisena teemana perintö-jermun junailu kapteenin valepuvussa". K. Sn:n mukaan Tarkas oli kuitenkin saanut elokuvaansa "reippaasti etenevän rytmin" ja onnistunut välttämään "pitkästyttäviä kohtia". Vaikka roolisuorituksia Helge Heralan ja Tommi Rinteen osalta kiitettiin yleisesti kuten Ei ruumiita makuuhuoneeseen -elokuvan yhteydessäkin, oli joukossa myös kriittisiä mielipiteitä. "Rollerna är över lag alltför starkt karikerade och humorn tangerar titt och tätt gränsen till det smaklösa", kirjoitti M-e S (Åbo Underrättelser 2.8.1959). T. J-nen (Tamperelainen 18.8.1959) oli sitä mieltä, että "naisia pelkäävän kapteenin (Helge Herala) öiset kommellukset naisopiston suojissa alkavatkin lopulta pyöriä liiaksi yhden paikan päällä. Katsoja alkaa toivoa ulospääsy-yrityksien onnistumista". Mutta hänkin löysi elokuvasta paljon myönteistä: "Käsikirjoitus (Tarkas) on tavanomaista nokkelampi monine yllättävine käänteineen ja paikoittain on vauhti reippaasti kotimaisen keskiverron ylittävä [- -]." A. A:n (Kansan Tahto 2.8.1959) mukaan elokuvan päätösjakso oli huonosti toteutettu "klassinen suomalaisten seuranäytelmien loppuasetelma, jossa kuhertelu saa kansanliikkeen luonteen". K. S-maa (Kalevi Salomaa, Etelä-Suomen Sanomat 7.8.1959) puolestaan kirjoitti: "Suurin heikkous on siinä, että eräiden henkilöiden ja tapahtumien kohdalla keskivertainen todenmukaisuus otetaan täysin 'vakavasti' ja unohdetaan, että kautta linjan pitäisi edistää satiirin toteutumista." - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Vatsa sisään, rinta ulos! (1959) oli viimeinen SF:n sotilasfarsseista, joita yhtiö tuotti säännönmukaisesti vuosina 1938-40 ja uudelleen vuodesta 1949 alkaen. Aarne Tarkaksen uralla Vatsa sisään, rinta ulos! oli järjestyksessä neljäs sotilasfarssi, ja vielä yksi samaa lajia sivuava oli tuleva, Suomi- Filmin tuottama Johan nyt on markkinat (1966). Vaikka Vatsa sisään, rinta ulos! nimeään myöten sisältää paljon perinteisten sotilasfarssien elementtejä, on käsikirjoittaja-ohjaaja yrittänyt kehittää juoneen uusiakin piirteitä. Huomattava osa tarinasta tapahtuu tyttöjen sisäoppilaitoksessa, vetonaulana kokonainen tyttöluokka ja heidän voimistelunopettajansa suihkussa. Tarkas on kertonut, että hänen Vallilan teatterissa näkemänsä Charleyn tädin musikaaliversio kiteytti miespääosan valinnan: "Helge Heralahan olisi omiaan tyttökoulussa seikkailevaksi naisvihaajaksi." Eino Grön esiintyy pienessä sivuosassa laulavana sotamiehenä. Elokuvan toisen laulusolistin, Anja Piipposen esittävän taiteilijan ura jäi paljon lyhyemmäksi. Tommi Rinteen roolinimenä elokuvassa on sotamies Pöntinen, "kapteeni joka oli sotamies". Lopullinen roolinimi muotoutui vasta kuvausvaiheessa - käsikirjoituksessa se oli vielä sotamies Peltonen. Niin ikään kuvausvaiheessa syntynyt sisäpiirin vitsi sisältyy kohtaukseen, jossa kapteeniksi pukeutunut Tommi Rinne puhuttelee rivissä seisovaa veljeään, Taneli Rinnettä. SF:n tuotantotilastoissa Vatsa sisään, rinta ulos! oli järjestysnumeroltaan tasan kahdessadas - numerolla 100 oli kymmenen vuotta aikaisemmin merkitty Toivo Särkän itsensä ohjaama romanttinen Katupeilin takana. Käsikirjoitustaan (silloiselta nimeltään "Kapteenin painajainen") Aarne Tarkas tarjosi alun perin Fennada-Filmi Oy:lle, joka osti sen. Fennada-Filmin sopimuksista käy ilmi, että yhtiö myi optio-oikeutensa siihen 75 000 markalla SF:lle. Yhtiöllä oli jälkikäteen syytä katua päätöstään - Vatsa sisään, rinta ulos! kuului vuoden 1959 parhaisiin yleisömenestyksiin. - Toim. Juha Seitajärvi (2024) Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Toivo Kärki Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 32". 2. Samettisilmäinen tyttöni (tango) Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Orvokki Itä (= Reino Helismaa) Es. Eino Grön, laulu ja harmonikka (playback, harmonikka- ja yhtyesäestys), 1' 00". Levytys: Eino Grön; Rytmi R-6382, 4.8. 1959. 3. Menneen talven lunta (foxtrot) Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Orvokki Itä ( = Reino Helismaa) 1) Es. Anja Piipponen, laulu (playback, yhtyesäestys), 1' 30". 2) Orkesteri (off), kaksi kertaa, yht. 2' 00". 3) Orkesteri (off, lopputekstit), 1' 05". Levytys: Anja Piipponen ja Jaakko Borgin orkesteri; Rytmi R-6381, 4.8.1959. 4. Kullan murunen Säv. Oskar Merikanto, san. J.H. Erkko Es. Marjatta Kallio, laulu (100 %), 0' 05". Huomautuksia: Alkumusiikin jälkimmäinen teema on Menneen talven lunta. Teema toistuu taustamusiikissa. - Toim. Juha Seitajärvi (2024) Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |