Lumisten metsien tyttö
Flickan från vita skogen (ruotsinkielinen nimi)
Flickan från den vita skogen (televisioesitysnimi Ruotsissa)
The Girl of the Snowbound Woods (englanninkielinen käännösnimi)
La Fille des forêts enneigées (ranskankielinen käännösnimi)
Das Mädchen aus den nördlichen Wäldern (saksankielinen nimi)
Mädchen aus den verschneiten Wärldern (saksankielinen käännösnimi)
Děvče zasněžených lesů (tšekinkielinen nimi)
Metsä (työnimi)
Finna-arvio
Lumisten metsien tyttö
William Markuksen ohjaama ja Walentin Chorellin käsikirjoittama historiallinen melodraama Lumisten metsien tyttö (1960) sijoittuu Venäjän vallan viimeisiin vuosiin. Opettaja Markus Reinman (Matti Oravisto) muuttaa Helsingistä Pohjoisen syrjäkylään Hallavaan. Vaikka nuori mies kohtaa paikallisten epäluulot, hänet lumoaa talvinen metsä ja itsepäinen 16-vuotias Tarja Mäenpää (Anneli Sauli).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||
7 |
||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Gundel Henriksson, Vili Lehosti, Jalmari Parikka , A. Lehtonen ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Gundel Henriksson, Vili Lehosti, Jalmari Parikka , A. LehtonenHae aiheista |
||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Gundel Henriksson, Vili Lehosti, Jalmari Parikka , A. Lehtonen
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Gundel Henriksson, Vili Lehosti, Jalmari Parikka , A. LehtonenHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||
Talvi ja kevät 1956 |
||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||
Lumisten metsien tytön ensi-illan myöhästyminen lähes neljällä vuodella oli monien arvostelijoiden mielestä kohtalokasta elokuvalle. B. P-m (Bengt Pihström, Nya Pressen 17.1.1960) kirjoitti: "William Markus har otur när Flickan från den vita skogen premiärvisas först nu, för i flere avseenden presterar han ett gediget regiarbete, som borde ha väckt uppmärksamhet vid den tid för flere år sedan då filmen gjordes." "Filmi alkaa erittäin hyvin. Ohjaaja William Markus on saanut opettajan saapumiseen lumisten metsien keskellä nukkuvalle paikkakunnalle erittäin voimakasta tunnelmaa ja luonut sen nimenomaan filmin keinoin - ei ainoastaan kauniisti käytetyllä kuvalla, vaan myös harkituilla ja hienoilla äänitehosteilla (junan kitinä, hiljaisuus, säästäväiset vuorosanat)", arvioi E. E. (Esko Elstelä, Päivän Sanomat 17.1.1960). E. E. oli ihastunut myös Anneli Saulin "sisääntuloon": "Häntä näytetään pitkän aikaa vain selkäpuolelta, kunnes hänen poikkeuksellisen valokuvaukselliset ja oikein käytettynä myös ilmaisukykyiset kasvonsa välähtävät näkyviin huurteisen ikkunaruudun takaa. Näin tulee tämän alkukantaisen tytön hahmoon heti sitä salaperäisyyttä ja odottamattomuutta, mitä hänen roolinsa vaatiikin." Useiden kriitikoiden mielestä Lumisten metsien tyttö ei ollut tunnelmaltaan aito, ei riittävän "Chorell-henkinen" eikä Markuksen Miriamin (1957) tasolle yltävä. Nimimerkki N-g (Etelä-Suomen Sanomat 19.1.1960) totesi: "Ympäristön lohduton ankeus on pystytty tuomaan esille, mutta se taianomaisuus ja uskomuksellisuus, jolle Chorell asettaa suuren painon, se on jäänyt tavoittamatta [- -]." "[- -] syviä vesiä vellovat ihmissuhteet eivät oikein mahdu kehyksiinsä. Katsoja ei voi vakuuttua intohimoista; ne syötetään hänelle sanojen ja ennen kaikkea kohtalokkaantuntuisen musiikkipauhun välityksellä", arvosteli I. L-s (Inkeri Lius, Suomen Sosialidemokraatti 17.1.1960). Paula Talaskiven (Helsingin Sanomat 17.1.1960) mukaan elokuva jäi toteutukseltaan "naiviksi ja epäjohdonmukaiseksi pekoraaliksi" ja sen prologi- ja epilogivaiheet olivat "ikävänlaisesti muotoiltuja ja myös yllättävän kömpelösti keskusrunkoon istutettuja". Vaikka Talaskivi pitikin ohjaajan työtä yksityiskohdissa "siistinä ja huoliteltuna, joskus tunnelmissa vakuuttavanakin" - näki hän siinä muitakin puutteita: "[- -] ohjaaja ei ole uskaltanut, saanut tai osannut muuttaa edes dialogia saati muovata tilanteita tarpeeksi. Erityisesti myös moderni kielenkäyttö ja nykysuomalaiset nimet (Tarja, Pirkko) rikkovat alinomaan mahdollistakin entisyyden vaikutelmaa [- -]. Tarinassa ponnahtaa yleensäkin vastaan yhtenään asioita, jotka eivät sovi kuvaan." B. P-m (Bengt Pihström, Nya Pressen 17.1.1960) säesti: "Skildringen av bygdens mänskor lämnas dock på hälft - åskådaren känner sej otillfredsställd av snabbskisserna som aldrig får växa ut. Det kan inte hjälpas att det uppstår ett tomrum när handlingen koncentreras på Matti Oravisto och Anneli Sauli, ett vakuum där vissa av replikerna får en melodramatisk, oäkta klang." - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||
Lumisten metsien tytöllä (1960) oli kyseenalainen kunnia jäädä Suomen Filmiteollisuuden "varastoelokuvista" viimeiseksi. Se kuvattiin kokonaisuudessaan vuoden 1956 alkupuoliskolla ja esityskopiot valmistuivat saman vuoden kesällä. Elokuvatarkastamoon Lumisten metsien tyttö toimitettiin kuitenkin vasta helmikuussa 1958, ja siitäkin kesti vielä lähes kaksi vuotta, ennen kuin elokuva tammikuussa 1960 sai ensi-iltansa. Aika oli silloin jo selvästi ajanut melodramaattisen erämaatarinan ohitse: yleisö osoitti hyvin vähän kiinnostusta ja ymmärtämystä. Turussa elokuvaa ei esitetty lainkaan ja Helsinkiä lukuunottamatta oli sen menestys muissakin suurissa kaupungeissa vuoden täysin kotimaisista uutuuksista heikoin. Järjestäjä Arvo Kuuslalla on tässä elokuvassa uransa mittavin rooli opettaja Vellanuksena sitten Seitsemän veljeksen (1939) Eeron. Toinen SF:n järjestäjä Paavo Hukkinen nähdään tällä kertaa asemamiehenä. Elokuvan tapahtumat on sijoitettu Venäjän vallan loppupuolelle - Hallavan aseman nimikilpi on kirjoitettu myös kyrillisin kirjaimin ja luokkahuoneen seinälle on ripustettu Nikolai II:n kuva. Käsikirjoittajan nimi on alkuteksteissä muodossa Walentin Corell ja Mai-Brit Heljon etunimi kirjoitettu kahdella t-kirjaimella. Suolapurkkia nostettaessa vilahtaa sen pohjasta näkyviin SF:n inventaarionumero. Elokuvatarkastamo määräsi Lumisten metsien tytön 15 %:n veroluokkaan - kotimaisen elokuvan pääsääntöinen verovapaus astui voimaan vasta toukokuussa 1958. Verovapaus myönnettiin tuottajan valitettua päätöksestä elokuvalautakuntaan, mm. seuraavin perustein: "Elokuvamme 'Lumisten metsien tyttö' pohjautuu yleistä arvonantoa nauttivan proosa- ja näytelmäkirjailija Walentin Chorellin alkuperäiskäsikirjoitukseen. Kirjailija Chorellin kuvaamat henkilöt ovat todellisia, eläviä ihmisiä, jotka elävät, tuntevat ja rakastavat aidosti ja rehellisesti kukin oman luonteenlaatunsa mukaisesti. Pohjolan syrjäkylien armoton luonto ja niukat elämisen mahdollisuudet muodostavat kehykset tälle kirjailija Chorellin varmalla taiteilijan kädellä kirjoitetulle tarinalle, jonka vertauskuvallisena taustana on korpimaiden ääretön synkkä metsä. Vavahduttavalla tavalla on myös tuotu esiin se puute ja kurjuus, joka vallitsee näillä maamme syrjäseuduilla. Taiteellinen ja eetillinen sanoma on tässä elokuvassa yhtä vastaansanomaton, kuin kirjailija Chorellin aiheen mukaan tehdyssä elokuvassa 'Miriam', jota on yleisesti pidetty viime vuoden taiteellisimpana kotimaisena elokuvana." Lumisten metsien tyttö myytiin Saksan demokraattiseen tasavaltaan ja Tšekkoslovakiaan. - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||
1. Virsi 557 ("Jo joutui armas aika ") Säv. ja san. trad. ruotsalainen, suom. san. Alfred Brynolf Roos ja Elias Lönnrot Es. Matti Oravisto, Anneli Sauli ja kaksi lasta, laulu (100 %), 1' 05". 2. Preludi es-molli teoksesta Das Wohltemperierte Klavier I Säv. Johann Sebastian Bach Es. Matti Oravisto, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 1' 00". Huomautuksia: Anneli Sauli laulaa (100 %) "Lemmenlaulun" ja "Kehtolaulun", molempien säv. ja san. trad., Matti Oravisto soittaa harmonilla urkumusiikkia (playback, tunnistamaton harmoninsoittaja), 0' 20", ja tunnistamaton pianisti soittaa wieniläisvalssia (playback, tunnistamaton pianisti ja viulisti), 1' 25". - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|