Nina ja Erik
Nina och Erik (ruotsinkielinen nimi)
An einem heissen Sommerabend (saksankielinen nimi (Saksan liittotasavalta))
Frenesí de dos vidas (espanjankielinen nimi)
Frenesi de Duas Vidas (portugalinkielinen nimi)
Nina and Erik (englanninkielinen käännösnimi)
Nina et Erik (ranskankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Nina ja Erik
Nina Swahn, Erik Vaara ja Heikki Korte ovat syytettyinä oikeudessa ja saavat vankeustuomiot, tyttö ehdollisena. Arkkitehti Tauno Vaara, Erikin isä palaa kotiinsa ja löytää Ninan odottamassa. Tyttö kertoo tilanteeseen johtaneet tapahtumat, jotka esitetään takautumana.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
7 |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />A. Merikallio ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />A. MerikallioHae aiheista |
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />A. Merikallio
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />A. MerikallioHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
Heinäkuu 1959 (ulkokuvat), syksy 1959 (studio) |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
Elokuvan perusajatus, vanhempien syyllisyys lastensa edessä aiheutti arvostelijoissa närkästystä. Heikki Eteläpää (Ilta-Sanomat 15.2.1960) kirjoitti: "Sitä, että yksistään vanhemmat ja kasvattajat olisivat syyllisiä nykynuorison paljonpuhuttuun holtittomuuteen, ei [- -] kukaan muu kuin Tarkas liene uskonut enää moniin vuosiin, ja tämän elokuvan esittämässä tapauksessa 'psykologinen' leikittely mainitulla olettamuksella vie lisäksi erinäisiin epäjohdonmukaisuuksiinkin." "Kaikinpuolista turmeltuneisuutta alleviivaavat 'kännihipat', samoin kuin Erikin isän avuttomasti motivoitu uskottomuus ja useimpien filmin henkilöiden kohdalla ilmenevä tavaton latteus ovat ikäviä pukkeja käsikirjoituksessa, jonka pahin puutteellisuus on kuitenkin nähdäkseni se, ettei Tarkas ilmeisesti ole kylliksi perehtynyt tämän päivän nuorten elämään ja heidän ehkä hieman vaikeasti selitettävään moderniin hengenlaatuunsa", päätteli Leo Nordberg (Uusi Suomi 14.2.1960). Ankarimman ja teräväsanaisimman arvion antoi M. A. S. (Matti Salo, Ylioppilaslehti 19.2.1960), joka näki taustalla koko kotimaisen elokuvan kurjuuden: "Nina ja Erik on kurja elokuva. Se on myös törkeä elokuva. Sen luonnonvastaisuus, sen opettavaisuus, sen kaksinaamaisuus tekevät kaikki tuskastuttavan vaikutuksen. Nina ja Erik pahoinpitelee ihmisen kalleimpia aistinelimiä, silmää ja korvaa. Nina ja Erik on rikollinen elokuva. [- -] Suomessa tehdään maailman tylsimmät elokuvat." M. A. S. eli Matti Salo oli niin jyrkkäsanainen, että Suomen elokuvateatterinomistajien liitto peruutti häneltä arvostelijan vapaalippuoikeuden. Myös elokuvan dialogia ja näyttelijäsuorituksia arvosteltiin. "Vuorosanoja olisi voinut karsia melkoisesti varsinkin kun ne kaikin paikoin eivät juuri vaikuta luonnollisilta. Nuorten rakkauskohtauksessakin olisi tultu toimeen vähemmällä puheella ja tunnelma olisi vain siitä voittanut", arvioi L. St. (Leo Stålhammar, Maakansa 17.2.1960). G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 14.2.1960) puolestaan kirjoitti: "Filmens pekoralistiska ton förstärks av det förhållandet att dialogen och de två huvudpersonernas reaktioner i erotiska situationer är barnsliga, medan skådespelarna som gör rollerna redan kommit ur tonåren." Useat arvostelijat kuitenkin kiittivät Nina ja Erikin rakkauskohtauksia. "Rakkaustarina on kieltämättä filmin paras osa. Tapahtumat kesäisillä rannoilla - vedessä, veneessä, rantahiedalla - ovat kaunista filmiä, raikasta, haurasta ja runollista. Sitä kuitenkin häiritsee Erikin tyypin uskottavuuden puute. Näin 'sinisilmäistä' ja yhtäkkiä äkkijyrkän käännöksen tekevää nuorukaista ei kai sentään nykynuorissa ole!", ihmetteli J. M. (Jukka Martinkari, Turun Sanomat 14.2.1960). Femina (Helmi Neva, Satakunnan Kansa 23.2.1960) näki elokuvassa vaikuttavia kohtauksia mm. "Ninan ja Erikin kesäisellä piiloretkellä, yöllisillä autohurjasteluilla, osittain myös isän ja pojan välillä. Peronkosken kuvaus on hyvä, samoin Hartin luonnehtiva musiikki". Nimimerkki -ri (Paavo Vuori, Kansan Lehti 16.2.1960) piti aihetta hienovaraisesti käsiteltynä: "Käsikirjoituksen laatija ja ohjaaja Aarne Tarkas ei ole tehnyt tästä tositapahtumiin pohjautuvasta jutusta mitään karmeata nuorisorikollisuuskuvaa. Päinvastoin siinä on tuollaista kohtalontuntuista, nuorison ailahtelevasta mielestä johtunutta heittelehtimistä, johon uhmamielikin on osajohdattajana." - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Nina ja Erik (1960) oli yksi niistä kolmesta elokuva-aiheesta, jotka ennen toteutumistaan pyörivät pitkään ohjaaja Aarne Tarkaksen mielessä - ne kaksi muuta olivat vuonna 1956 valmistunut Waltari-filmatisointi Jokin ihmisessä sekä pian Ninan ja Erikin jälkeen, alkutalvesta 1959-60 ohjattu farssimukaelma Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut. Tarkas on kertonut, että Ninan ja Erikin käsikirjoitus oli hänellä valmiina jo pari vuotta ennen kuvausten aloittamista. Toteutus viivästyi siitäkin syystä, että Tarkas ei mielestään löytänyt riittävän "raikasta" ja "uutta" sankaritarta, ennen kuin Pirkko Mannola aloitti elokuvauransa. Elokuvan aiheen Tarkas sai vuonna 1957 tapahtuneesta autovarkauksien sarjasta, jonka takana oli eräs nuorisoliiga. Päivän Sanomissa 12.2.1960 Tarkas kertoi tutustuneensa tarkoin asiaa koskeviin oikeudenkäyntipöytäkirjoihin ja tehneensä muitakin tutkimuksia aiheesta, joskin lopullinen käsikirjoitus olikin "mielikuvituksen tuotetta". Ninan ja Erikin keskeinen teema oli kahden nuoren rakkaustarina sekä heidän suhteensa ymmärtämättömiin vanhempiin - "love story" ja "generation gap" siis yhdessä ja samassa elokuvassa. Elokuvan teini-ikäisiksi tarkoitettuihin pääosiin kiinnitettiin 21-vuotias Pirkko Mannola ja 33-vuotias Martti Katajisto. Varsinkin jälkimmäistä on polvihousuista huolimatta vaikea samastaa roolin edellyttämään ikäluokkaan. Sekä 1960 että 1961 Tarkas sai ensi-iltaan peräti viisi elokuvaa. Nina ja Erik aloitti yleensäkin tuotteliaan Tarkaksen uralla "putken", joka suomalaisen elokuvan historiassa pysynee ainutkertaisena saavutuksena. Ninan ja Erikin yleisömenestys jäi varsinkin maaseudun kaupungeissa selvästi vuoden keskitason alapuolelle. - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. "Oikukas onni" Säv. Kalevi Hartti, san. Sauvo Puhtila Es. Pirkko Mannola, laulu (playback, tanssiyhtyesäestys), 1' 45". 2. Ruusu laaksossa Säv. ja san. trad. Es. Pirkko Mannola, laulu (100 %), 0' 25". - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kieli | ||||||||||||||||
suomi |