Ja alla oli tulinen järvi
Och under låg den brinnande sjön (ruotsinkielinen nimi)
... och under låg den brinnande sjön (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Mörka makter (ruotsinkielinen rinnakkaisnimi Ruotsissa)
...et il y avait un lac de feu au-dessous (ranskankielinen nimi)
Der Flammende see (saksankielinen nimi)
And below Was a Fiery Lake (englanninkielinen käännösnimi)
Tulinen järvi (työnimi)
Finna-arvio
Ja alla oli tulinen järvi
Risto Orkon ohjaama draama Ja alla oli tulinen järvi (1937) pohjautuu kirjailija Maila Talvion aiheeseen. Eteläiseen Sisä-Suomeen sijoittuvan tarinan tapahtumat ajoittuvat vuosiin 1912 ja 1936. Ylioppilas Jussi Raala (Joel Rinne) on menettänyt perintönsä, kartanon ja sahalaitoksen, isänsä juopottelun takia patruuna Lumialle (Hugo Hytönen). Katkera ja kostonhimoinen Jussi päättää hankkia omaisuuden takaisin.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||
|
7 |
||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||
|
Kesäkuu - heinäkuu (ulkokuvat), syyskuu - marraskuu 1936 (studio) - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||
|
Suomi-Filmin Maila Talvio -sovitus koettiin kunnianhimoisena, mutta ei täysin onnistuneena elokuvadraamana. "Tulisen järven aihevalinta ja aiheen käsittely osoittavat kunnioitettavaa pyrkimystä vakavaan elokuvadraamaan", aloitti Y. (Uusi Suomi 1.3.1937). "Tulisen järven vakavaa taiteellista pyrkimystä osoittaa jo sekin, että elokuvan käsikirjoitus on itse Maila Talvion filmiä varten kirjoittama [- -]. Käsikirjoitus on draamallisesti järkyttävine ja kireine vastakohta-asetteluineen tarjonnut filmin tekijöille kiitollisen pohjan. Risto Orkon ohjaus ei kuitenkaan kaikessa ole mielestäni kyennyt sitä käyttämään hyväkseen. Myöntää mielellään, että ohjaus on detaljityössä päässyt monasti kunnioitettaviin tuloksiin. Filmissä vilisi kohtauksia, joiden valtaan voi täysin antautua. Mutta itse kokonaiskäsittelyssä jäi kaipaamaan kiinteämpää, yhtenäistä otetta. Se johdonmukainen ja yhtenäinen näkemys, jonka voi päätellä sisältyneen käsikirjoituskertomukseen, on filmissä särkynyt liian hajalle." Eräät arvostelijat näkivät heikkoudet käsikirjoituksessa ja ansiot toteutuksessa. "Tulinen järvi on ennen muuta ohjaajan, valokuvaajan, leikkaajan ja eräiden näyttelijäin yhteissaavutuksena paatoksellisista heikkouksistaan huolimatta vahva draama", kirjoitti -rk- (Orvo Kärkönen, Aamulehti 3.3.1937). "Tuskin on ohjaajan syy, että kirjailija Maila Talvion tendenssitarkoitukset tulevat liialti alleviivatuiksi. Jos tarpeeton aatteellinen intoilu olisi vältetty, olisi meillä nyt nähtävänä aivan hyvä filmisaavutus." "I kusligare färger kan knappast någon godtemplare måla alkoholens härjningar", arveli H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 1.3.1937). "Man kan bara fråga sig om inte filmen vunnit på ett mindre krasst och brutalt utförande, och om inte dess konstnärliga verkan och psykologiska sannolikhet snarare vunnit än förlorat på en mera behärskad och artistiskt dämpad stil. Nu dränktes varje ansats till mänsklighet och social problemställning i en flod av sprit, eller i ljudet av sönderslagna glas, skrik och demolerat bohag. Att regissören Risto Orko inte lyckats göra handlingen trovärdig kan ingen ondgöra sig över. Man hade bara önskat denna ambitiösa konstnär en tacksammare uppgift." "Ohjaaja Risto Orkolla on ollut tällaisessa voimakkaassa romaanissa [- -] erittäin kiitollinen perusta tehtävälleen", katsoi puolestaan J. Sn (John Seppänen, Ilta-Sanomat 1.3.1937). "Ja hän on osannut käyttää sitä hyväkseen, onnistuen luomaan väkevävireisen elokuvan. Hänen aineenhallintansa on kiinteäotteista, henkilönsä suurin piirtein ehyitä, ja koko ajan hän on säilyttänyt arvattavasti aidon tunnelman." "Pätevää suomalaista työtä", tiivisti Pee (Elokuva-Aitta 6/1937) arvionsa. "Ohjaaja Risto Orko on tähän vaativaan aiheeseen käynyt käsiksi ilmeisellä innostuksella ja läpikotaisin harkituin taiteellisin tunnuksin. Ja kieltämättä hän on onnistunut pyrkimyksissään. Niin yksityiskohtaisen huoliteltua ja filmaattisesti ajateltua filmiä kuin on Tulinen järvi voi meidän oloissamme pitää todellisena voittona. Jos vikoja ruvetaan etsimään, tietenkin niitä löydetään [- -]. Mutta on otettava huomioon, että useimmat näistä tai muista erimielisyyksistä koskevat tyyliseikkoja ja makuasioita, joista voidaan kiistellä loppumattomiin." "Hugo Hytönen kohosi patruuna Lumiana filmin voimakkaimmaksi henkilöluomaksi", ilmaisi Y. arvostelijoiden yleisen mielipiteen. "Hytösen patruuna oli eheä ja väkevätehoinen, säälimättömässä väkevyydentunnossaan johdonmukainen ja uskottava tyyppi." "Hänen esityksensä jää mieleen ainutlaatuisen uskottavana ja vivahdusrikkaana", säesti Pee, ja Bio-boyn (Turun Sanomat 2.3.1937) mukaan suoritus "aidossa omaperäisyydessään lienee kotimaisen elokuvamme parhaimpia henkilöluomia". - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||
|
Elokuva Ja alla oli tulinen järvi (1937) perustui Maila Talvion "filmitekstiä varten" laatimaan 107-sivuiseen käsikirjoitettuun luonnokseen Jussi Raalan elämä ja loppu, jonka nimisivulle kirjailija on lisännyt motoksi "Matalan torpan hiiloksella käsiäni lämmittelin...". Kuvauskäsikirjoituksen muotoon tekstin laati ohjaaja Risto Orko yhdessä Tauno Tattarin, Topo Leistelän, Vihtori Karpion ja Toivo Pekkasen kanssa. Elokuva - alkutekstien sisältämän määreen mukaan "sortuvan suvun tarina" - käsitteli alkoholismin ongelmia kahden perheen ja kolmen sukupolven kautta. Tarinan alkuosa tapahtuu vuonna 1912, loppuosa vuonna 1936. Varsinaisen elokuvan nimeksi Maila Talviolla oli useampiakin ehdotuksia: Se vanha vainooja, Tulinen järvi, ja alla oli tulinen järvi sekä Jussi Raala. "Filmin vertauskuvalliselta kuuluva nimi on johdettu tapauksiin enteellisesti viittovasta unesta, jonka herkkäsieluinen äiti näkee sellaisen elämänvaiheen rajalla, jolloin koti ja taloudellinen turvallisuus on auttamattomasti pirstoutunut, tuoni vieraillut talossa ja jolloin uusi, pitkä vaihekausi odottaa porteilla, niin hyvin henkiseen kuin sosiaaliseenkin taisteluun vaativana", selviteltiin Naisten Äänessä (5/1937) nimenvalintaa. Ulkokuvat otettiin kesällä 1936 Kangasalla Vääksyn kartanon tiluksilla. Kuvausjakso kesti viitisen viikkoa. Vierailevana kuvaajana oli ruotsalainen Albert Rudling (1908-1985). Tarinan kohtalonomaisuutta ohjaaja korosti kuva-alaan sijoitettujen visuaalisten varjojen määrätietoisella käytöllä. Alunperin kuvaajana piti olla Erik Blomberg, ja tarinaan suunniteltiin myös talvikuvajaksoja. Lopullisesta esitysversiosta jätettiin pois kaksi käsikirjoitukseen merkittyä lyhyttä jaksoa, ja Maunu Lumian etunimi muuttui Maunoksi ja Marjaana Lumian Arjaksi. Felix Forsman aloitti uransa tämän elokuvan toisena kamera-assistenttina. Lavastus oli arkkitehti Aarne Ervi ainoa valkokangastyö. Musiikin sävelsi Pekka Attinen (Akimov) - aluksi tehtävään ajateltiin toista viipurilaista muusikkoa Edvin Heimovaltaa. Kirjeessään 12.12.1936 Risto Orkolle Heimovalta mm. kertoo, mitä on jo saanut sävelletyksi ja vakuuttaa: "Kuitenkin voi Johtaja luottaa siihen, ettei valmis filmi joudu minun takiani viikkoja seisomaan, minulla on rutiinia myös", sekä pyytää "vielä SMk. 700 (seitsemänsataa)" voidakseen vuokrata pianon "ja voisihan pientä joulukinkkuakin ajatella [- -]". Elokuvaa mainostettiin mahtipontisesti ja erheellisesti "ensimmäiseksi suomalaiseksi filmidraamaksi". Alkuteksteissä mainitaan varsin poikkeuksellisesti ainoastaan kaksi näyttelijää, Hugo Hytönen ja Joel Rinne. Ja alla oli tulinen järvi myytiin Ruotsiin sekä Yhdysvaltain ja Kanadan suomalaisalueille. Kotimaan ensiesitys oli 28.2.1937 myös Hämeenlinnassa ja Kotkassa. Yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden toiseksi heikoin. Tuotantokustannuksensa elokuva sai peitetyksi vasta lokakuussa 1946. Vuoden 1958 maaliskuun loppuun mennessä elokuvan tuotot olivat 1 329 194 markkaa. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||
|
1. "Alkusoitto" Säv. Pekka Attinen Orkesteri (off), 4' 05". 2. Matalan torpan balladi Säv. ja san. trad., sov. Pekka Attinen 1) Es. Joel Rinne, laulu (playback, orkesterisäestys), 0' 40". 2) Es. Joel Rinne, vihellys (off), 0' 05". 3. "Pesä" Säv. Pekka Attinen Orkesteri (off), 1' 45". 4. "Äidin uni ja tuska" Säv. Pekka Attinen Orkesteri (off), 1' 45". 5. "Surullinen Lyyli lintujen ympäröimänä" Säv. Pekka Attinen Urkuharmoni ja orkesteri (off), 1' 35". 6. Nocturne No. 2 in E-flat major Op. 9 No. 2 Säv. Frédéric Chopin 1) Es. Kaarlo Angerkoski, viulu, ja tunnistamaton pianisti (playback, tunnistamaton viulisti ja pianisti), 1' 45". 2) Tunnistamaton viulisti ja pianisti (off), 0' 40". 7. "Tulinen myrsky ja Jussin paluumatka" Säv. Pekka Attinen Orkesteri (off), 2' 00". 8. Hei helapääpuukko ja puntari / Eikä se ollut siunattua ("Poijat ne lähtee sinilaitapaatilla merien taakse seilaamaan - -") Säv. ja san. trad. Es. Uuno Laakso, laulu (100 %), 1' 00". 9. "Maunun viulu ja Jussin haaveet" Säv. Pekka Attinen Orkesteri (off), 0' 35". 10. Kaksipa poikaa Kurikasta ("Hellan laidalla kynttilän valo palaa - -") Säv. ja san. trad. Es. Uuno Laakso, laulu (100 %), 0' 10". 11. "Järvellä" Säv. Pekka Attinen Orkesteri (off), 1' 55". 12. "Loppumusiikki" Säv. Pekka Attinen Orkesteri (off), 2' 30". Huomautuksia: Matalan torpan balladi (nro 2:1) sisältyy "Alkusoittoon" (nro 1) ja on muutenkin sen yhtenä teema-aiheena. Ansa Ikonen laulahtelee (100 %), 0' 05". - Pekka Attinen on muokannut elokuvan musiikista orkesteriteoksen Tulinen järvi. Symphoninen sarja. Sen osat ovat: nro 1 Alkusoitto, nro 2 Pesä, nro 3 Äidin uni ja tuska, nro 4 Surullinen Lyyli lintujen ympäröimänä, nro 5 Tulinen myrsky ja Jussin paluumatka, nro 6 Järvellä, nro 7 Maunun viulu ja Jussin haaveet ja nro 8 Loppumusiikki. - Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kieli | ||||||||||||
|
suomi |