Nuorena nukkunut

Aineiston käyttöoikeudet
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
QR-koodi

Aineistosta vastaa

Finna-arvio
(0)

Nuorena nukkunut

Silja (ruotsinkielinen nimi)
Silja (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Egy csók az élet (unkarinkielinen nimi)
Silja - Fallen Asleep When Young (englanninkielinen käännösnimi)
Elle s'est éteinte jeune (ranskankielinen käännösnimi)
Silja, die Magd (saksankielinen käännösnimi)
Silja (tanskankielinen levitysnimi)

Teuvo Tulion ohjaama ja Yrjö Kivimiehen käsikirjoittama draama Nuorena nukkunut (1937) pohjautuu F. E. Sillanpään samannimiseen romaaniin. Orvoksi jäänyt talollisen tytär Silja Salmelus (Regina Linnanheimo) päätyy piiaksi Nukarin taloon, jossa miehet kohtelevat häntä kaltoin. Silja pääsee kuitenkin sisäköksi vanhan professorin (Kaarlo Veres) huvilalle ja elää siellä rakkaudentäyteisen hetken kesävieraan, ylioppilas Armaksen (Otso Pera) kanssa. Elokuvasta on säilynyt vain noin 20 minuutin jakso elokuvan keskivaiheilta, jossa Silja astuu professorin palvelukseen ja kohtaa Armaksen.

Tallennettuna:
Genre
IkärajaK16
Alkuteos
F. E. Sillanpää: Nuorena nukkunut eli vanhan sukupuun viimeinen vihanta. Helsinki: Otava, 1931. (romaani)
Muut tekijät
Kreditoimattomat
Leo Salminen, äänittäjä
Kaarlo Oksanen, lavastaja
Rakel Linnanheimo, naamiointi
Senja Soitso, kampaaja
Harald Koivikko, äänitysassistentti
Näyttelijät
Regina Linnanheimo, Silja
Otso Pera, Armas
Kille Oksanen, Oskari
Kaarlo Angerkoski, Honkkeli-Väinö
Kaarlo Veres, professori
Rakel Leino, Laura, professorin tytär
Aku Peltonen, Nukarin isäntä
Elsa Rantalainen, Nukarin emäntä
Valter Tuomi, Amerikan Ville
Elli Ylimaa, Sofia-täti
Sisältöseloste
Silja Salmelus makaa keittiökamarissa vuoteellaan kuumeisena ja hourii. Vanha professori ja taloudenhoitaja Sofia-täti koettavat helpottaa hänen oloaan. Professori antaa Siljalle ruiskeen, jolloin tämän tuskainen olemus lientyy.

Kertomus siirtyy ajassa taaksepäin Siljan isän, Kustaa Salmeluksen, hautajaisiin. Saattoväen mukana olevat Nukarin isäntä ja emäntä tarjoavat orvoksi jääneelle Siljalle palveluspaikan tilallaan. Sijakseen tyttö saa tuvan peräsängyn; tuvassa yöpyy myös talon renki, Honkkeli-Väinö.

Naapuritalon poika, Tonttilan Oskari alkaa riiata kaunista Siljaa. Silja ei lämpene jäyhän Oskarin lähentelyille, vaikka viihtyykin miehen seurassa. Honkkeli-Väinön kosinta-aikeet hän myös torjuu. Nukarin isännän vieraisille saapunut veli, Amerikassa vaurastunut Ville, yrittää maata Siljan väkisin, mutta emäntä keskeyttää yrityksen. Hönkkeli-Väinö levittää tapahtumasta juoruja, joiden seurauksena Oskari jättää Siljan. Kun emäntä yllättää isännän tirkistelemässä saunalla peseytyvää Siljaa, joutuu tyttö pois Nukarista.

[Säilynyt elokuvajakso alkaa.] Väliteksti kertoo: ”Ja niin alkoi Siljan elämässä uusi vaihe. Hänen tiensä vei Nukarin talosta Rantoon professorin huvilaan…”

Kirkkoherran suosittelemana Silja pääsee sisäköksi eläkkeelle vetäytyneen professorin palvelukseen komeaan huvilaan. Professorille sukua oleva Sofia-täti, joka asuu omassa Amerikan-rahoillaan hankimassaan mökissä, johdattaa tytön hyväntahtoisesti tehtäviinsä.

Professorin Laura-tytär saapuu ylioppilas Armaksen kanssa sisävesilaivalla vierailulle. Honkkeli-Väinö tuo Siljan tavarat Nukarista huvilalle ja saa keittiön puolella pullakahvit palkakseen. Salissa kahvia tarjoilevan Siljan ja Armaksen katseet kohtaavat. Myöhemmin Silja ja Armas tapaavat toisensa Sofian mökillä. Silja kuitenkin karkaa kainona paikalta, mutta kun Armas löytää hänet kukkivien omenapuiden alta, he suutelevat.

Käytöstään katuva Oskari saapuu huvilalle pyytämään anteeksi Siljalta, mutta saa poistua tyhjin toivein. Hallissa professori ja Armas pelaavat shakkia ja seurustelevat Lauran kanssa. [Säilynyt elokuvajakso päättyy.] Professori ilmaisee pitävänsä Siljasta: ”Jos olisin runoilija, niin sanoisin että hopeakellot helisevät hänen vaiheillaan.” Siljaan ihastunut Armas on samaa mieltä, mutta Laura on mustasukkainen. Armas kiirehtii tapaamaan Siljaa koivikossa ja he suutelevat, minkä Oskari näkee. Illalla korttipelin ääressä Laura piikittelee myrkyllisesti Armasta, minkä professori myös huomaa. Armas tapaa Siljan lähteellä ja tunnustaa rakkautensa, mutta Laura keskeyttää heidät ja saa Armaksen saattamaan hänet huvilaan.

Sofia-täti järjestää mökissään gramofonimusiikin tahdittamat talkootanssit. Laura ja juopunut Oskari seuraavat mustasukkaisina Siljan ja Armaksen tanssia. Sofia-täti pidättelee Oskaria, joka aikoo lähteä Siljan ja Armaksen perään. Nuoripari kävelee tunnelmoiden järven rannalla ja päätyy latoon. Armas punoo heinänkorresta sormuksen ja pujottaa sen Siljan vasemman käden nimettömään. ”Kaikki on hyvin mitä sinä teet”, Silja sanoo. Armas vetää Siljan puoleensa, suutelee häntä ja he painautuvat pehmeästi heiniin.

Jonkin ajan kuluttua Silja ja Armas palaavat tupaan valssin pyörteisiin. Oskari valitsee äänilevyjen joukosta haitaripolkkaa, vaatii Siljaa tanssiin, mutta tulee torjutuksi. Huvilalla Laura huomaa ikkunastaan, kun Armas saattaa Siljan keittiön ovelle ja lähtee. Tien laidalla Väinön kanssa istuksiva Oskari alkaa Armaksen nähdessään puhua Siljasta ja Amerikan Villestä Nukarin tuvan peräsängyssä. Armaksen kasvot jäykistyvät.

Seuraavana päivänä Armas välttelee Siljaa. Silja kuulee keittiöön, kuinka Laura kertoo, ettei aamuyöllä palannut Silja ollut varmasti ensimmäistä kertaa tansseissa: ”Onhan Silja jo täysi neiti, ja tietysti hänellä on omat romaaninsa.” Armas ilmoittaa, että hän joutuu lähtemään Helsinkiin. Silja ei ole uskoa korviaan, mutta hän näkee rantakalliolta, kuinka professorin ja Lauran saattelema Armas astuu laivaan. Pian järvenselältä nousee ukkosmyrsky. Masentuneena Silja päätyy lähteelle, jossa hän näkee kuvajaisensa rinnalla Armaksen kasvot ja pyörtyy. Jonkin ajan kuluttua Silja nousee, löytää läpi kaatosateen keittiökamariinsa ja lyyhistyy sängylleen salamoiden iskiessä maahan.

Unessaan hän näkee Armaksen, mutta kun hän koskettaa hahmoa, se osoittautuukin Oskariksi, joka nauraa hänelle ivallisesti. Amerikan Ville ilmestyy uhkaavana tavoittelemaan häntä ja houreiseen näkyyn ilmestyvät myös Laura, Nukarin emäntä ja joukko ihmisiä, jotka kauhistuttavasti nauraen ajavat hänet karkuun pitkin sateen piiskaamaa tietä kalliolle, josta hän heittäytyy alas.

Tarina palaa alkuun. Silja havahtuu ja on näkevinään ovensuussa hymyilevän Armaksen. Hän koettaa kohottautua vuoteeltaan, mutta voimat loppuvat kesken. ”Hänen kasvoillaan väikkyy vieno kaihon ja kaipauksen ilme – elämä liukuu hänen käsistään.”

- Toim. Jorma Junttila käsikirjoituksen ja säilyneen elokuvajakson mukaan.
Aiheet
Tuotanto
Adams Filmi Oy
Ensi-ilta25.12.1937
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Rex
Pori: Asto
Kotka: Bio-Bio
Tampere: Kino, Petit
Turku: Bio-Bio
Vaasa: Kino
Viipuri: Kinolinna
Filmikopioiden määrä8 (arvio)
Muut näytöksetensi-iltakierros, Jyväskylä: Suomi-Teatteri 15.01.1938
ensi-iltakierros, Kuopio: Puijo; Oulu: Germania 06.02.1938
ensi-iltakierros, Lahti: Ilves 13.02.1938
Linkit
Kesto
97 min
Värimv
Ääniääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde1,37:1
PääsyLuvanvarainen käyttö / ei tiedossa